Kun seepra raidoistaan pääsi (hetkeksi)

Koin suurta kiusausta aloittaa tämä kirjoitus jotenkin ”kun näitä kesäasujani kyseltiin” -tyyppisesti, mutta siis todellisuudessa olen saanut muistaakseni joskus toukokuussa yhden kommentin, jossa kesäpukeutumisestani kyseltiin. En kyllä toisaalta tiedä, kannattaako minun mistään vaatteista kirjoitella, sillä poikani totesi juuri syvään huokaisten ulos lähdettäessä, että ”äiti missä sun housut on, ulkona pitää olla housut!” (minulla oli siis mekko päällä). Olen niin nauranut tuolle kommentille, sillä nyt se näköjään jo alkaa kun lapset häpeävät vanhempiensa pukeutumista! 😀 Voi että mitä kukkamekkoja ja vintagejuttuja minulla onkaan vielä varastossa. 😉

Liehuhelmat taitavat olla tämän kesän pukeutumisjuttuni varsinkin hellekeleillä. Muistin päivällä yks kaks tämän mekon, jota olen käyttänyt ehkä kaksi kertaa. Tykkään tästä, mutta silti en osaa tätä kovinkaan usein ylleni pukea. On se vaan jännä, kuinka helposti sitä jumitunkaan käyttämään aina niitä samoja juttuja.

Liehumekko Monkista, kengät Biancon, laukku second handia ja arskat Dolce&Gabbana

Kyllästyin myös siihen ikuiseen sotkunutturaani ja sutaisin hiukset kuivashamookäsittelyn jälkeen sivuletille, käänsin vähän suoristusraudalla sivuja ja tein korvan taakse rennon sykerön. Aikaa meni melkein sama kuin sotkunutturan pyörittelyyn ja pöyhimiseen. Eli olin siis niinkin villi tänään, että puin niiden ikuisten raitojeni sijaan palloja, enkä tehnyt sotkunutturaa vaan letin. Suoranainen kreiseilijä.

Kesätyylini voisi tiivistää oikeastaan seuraavasti: pitkiä liehuhelmoja, raitoja, palloja tai vastakohtaisesti jotain boheemia ja romanttista kuten kukkajuttuja. Kevyitä materiaaleja, vain vähän meikkiä ja hiukset mahdollisimman helposti. Koruja ei juurikaan sormusten lisäksi, voisin taas opetella hiljalleen lisäämään koruja asuihini. 

Kuulisin mielelläni mitä teidän kesäpukeutumisenne lempparikohtiin kuuluu? :)