Fiksumpi uusintakierroksella?

Tänään pyyhälsin Kappahalin läpi niin, että perässäni kulki mies, joka työnsi täpötäysiä Cittarin autokärryjä, joiden ratissa istuva korvatulehdusta poteva poika vinkui rusinoita, jotka eivät todellakaan päässeet livahtamaan hänen huomaamattaan kauppakassiin. Perässäni liikkui siis huokaileva ja rusinoiden syömisestä vaatekaupassa kiistelevä seurue, joka ilmaisi mennään nyt äkkiä -tunteitaan huokausten lisäksi pitkillä katseilla ja ihan  verbaalisillakin ”koska me mennään” -kysymyksillä. Sanotaanko vaikka näin, että me ei käydä ihan hirveästi koko perhe shoppailemassa. 😉 Pyyhällykseni syynä oli kuitenkin aito tarve, sillä lastenvaatteet olivat tarjouksessa ja poikamme on hujahtanut jälleen yhden koon suuremmaksi. 

Lievästä painostuksesta johtuen napsin vain nopeasti joitain college-housuja, pitkiä kalsareita ja paitoja ostoskoriin, enkä vilkuillut juuri yhtään vauvojen vaatteita. Kuitenkin ehdin sivusilmällä vilkaista sen verran, että huomasin suloisia juttuja, joita tahdon mennä vielä ihan rauhassa hypistelemään. Mietin vilkaisemiani vaatteita autossa kotimatkalla ja totesin, että onpa kivaa kun nyt ollaan ehkä inan verran fiksumpia vauvanvaateostoksilla, kun tietää etukäteen muutamia pieniä mutta hyödyllisiä juttuja. Kuten:

– Vastasyntyneellä on kaikkein mukavinta käyttää kietaisumallisia bodeja. Viimeksi meillä jäi oikeastaan lähes kokonaan käyttämättä pään yli pujotettavat bodyt, ellei muutamaa erittäin reilulla pääaukolla varustettua lasketa. Pienen kannateltavan niskan ja vielä tukea vaativan pään yli tuntui jotenkin kauhean pelottavalta ja kömpelöltä taiteilla vaatteita. (Erityisesti mieheni koki tämän todella vaikeaksi ja valitsin kyllä itsekin mieluiten ne kietaisumallit)

– Aivan pienillä paidoilla ei tee yhtään mitään, sillä bodyt ovat paljon kätevämpiä. Vauvaa nostaessa ja sylissä pitäessä ne nousevat kuitenkin korviin jättäen selän ja masun paljaaksi.

– Kätevimpiä pikkubodyja ovat sellaiset, joiden hihansuissa on käännettävät ”pussukat”, vai miksi näitä kutsuisi. Niin, että saa hihansuista muunnettua tumput. 

– Kaupoissa myytäviä tumppuja on aika vaikea saada pysymään pienissä nyrkeissä, sukat toimivat paremmin. Sisätumppuja käytetäänkin vain niin pienen hetken, ettei niitä tarvitse välttämättä ostaa lainkaan. 

– Yöpukuja valikoidessa kannattaa tarkistaa, että vaipan saa vaihdettua ilman koko puvun riisumista, ts. haaruksien vetskari ylettyy jalkaan asti tai sitten siinä on erikseen napit. 

– Hupulliset collegetakit jne. ovat aivan syötävän söpöjä, mutta huput itsessään tuntuvat aika hankalilta valinnoilta lähinnä selällään köllöttelevän tyypin päällä. 

– Vaatehankintoja ei tarvitse vetää överiksi, mutta se jostain kuultu vanha sääntö kolmesta vaatekerrasta per koko (”yksi käytössä, yksi narulla, yksi pesussa”) on täyttä puppua. Sitä pyykkiä tulee paljon. Varsinkin refluksivauvan kanssa. Samalla kokemuksella lisäisin listaan sideharsojen hamstraaamisen etukäteen, sillä niitäkin meinaan saattaa mennä hurjaa vauhtia, jos vauva onkin pulauttelevampaa tyyppiä.

+ Ihan ekstrajuttu itseä varten. Ensi keväänä olen viisaampi kuin kolme vuotta ennen ja mietin jo etukäteen, että minkälaisia vaatteita minä käytän vauvan kanssa kotiinpaluun jälkeen. Ei ole liioiteltua väittää, että kannattaa miettiä näiden vaatteiden kohdalla ensisijaisesti sitä, missä voi imettää (siis jos imetys ylipäätään sujuu, eihän yksi onnistunut imetyshistoria tietenkään takaa toista). Tällä kertaa aion jo etukäteen välttää hormoniset-itkupotkuraivarit vaatekriisit sen suhteen, että pitäisi viedä vauvaa neuvolaan, punnituksiin ym. eikä minulla ole ainuttakaan helppoon imetykseen taipuvaa vaatetta. Joten nyt tsekkaan ainakin muutamat napilliset paidat, alustuubitopit jne. etukäteen valmiiksi. 

Huh, kun mietin ihan pikkuvauva-aikaa niin minusta tuntuu, että tosi paljon on varmasti jo ehtinyt painua unholaan. Esikoista odottaessani valmistuin vauvanhoitoon lukemalla hurjan määrän vauvalehtiä ja mm. kirjoittamalla pitkiä listoja siitä, mitä kaikkea tarvitsemme (esimerkiksi kylpylämpömittari oli mielestäni aivan välttämätön etukäteistuote). :D Olin myös juuri saanut seurata läheltä pikkuisen poikavauvan hoitoa ja kehitystä perhepiirissä, joten vauvanhoitojutut tuntuivat tosi luontevilta. Apua nyt en edes muista, milloin olen viimeksi pitänyt ihan pientä sylissäni! No, eipä kai auta muu kuin luottaa siihen, että kyllä ne neuvolassa neuvoo ja että ne jutut tulevat sitten tuolta jostain selkärangasta.

Onko sinulla jotain vauvanvaatteisiin liittyviä kokemuksen opettamia vinkkejä, jotka lisäisit listaani? Niin ja nämä eivät todellakaan ole mitään universaaleja totuuksia, vaan ihan omia kokemuksiani vaan, kaikki tykkäävät varmasti vähän eri jutuista. Ajattelin tehdä jossain vaiheessa myös vastaavan postauksen tavarahankinnoista, mutta niihin palaan vasta sitten, kun aletaan ihan oikeasti kartoittaa sitä, mitä meiltä mahdollisesti puuttuu. :)