Like it’s yo birthday

 

We gon’ party like it’s yo birthday… In da Club oli niin kova hitti silloin, kun tanssin Onnelan tahmaisella lattialla lantiofarkuissa ja vaaleanpunaisissa mokkasaappaissa 18-vuotissynttäreitäni. Siitä on tänään yhdeksän vuotta, tänään täytän 27 ja nytkään mikään ei estä pitämästä kotibileitä… perheeni kanssa! 😉 Tanssimasta vaikka sohvilla, tai kuten tyttöni, joraamasta aina mahdollisuuden tullen suoraan kaiuttimen vieressä. Tai menemästä kaupungin kivoimpaan leipomoon syömään kakkua. Ja hei, jos haluaisin kuohuvaa, se ei olisi sitä Alkon halvinta (tai ainakaan makeaa mangoviiniä, ihan totta Elina seriously?)  jota joisin väkisin, ainakaan päästäkseni humalaan. Ehkä ihan hyvä, että 18-vuotissynttäreitä juhlitaan vain kerran, vaikka en kyllä niitäkään aikoja mihinkään vaihtaisi. Silmien alla saattaa nyt olla paksun kajaalin sijaan ekat juonteet ja jotkut kummat pussit ja varjot, mutta väittäisin silti huumorintajun olevan ihan samaa tasoa ja kuulkaas kyllä tämä mamakin voi tanssia 50 Centin tahdissa. 

Lantiofarkuista ja niistä puoleensääreen tulevista kolmen sentin koron mokkasaappaista olen onneksi luopunut, toivottavasti yhdeksän vuoden päästä ei nolota yhtä paljon tämän hetken vaatevalinnat valokuvissa. 😉 

 

We gon’ sip Bacardi eat cacke like it’s my birhday