Amerikkalainen jouluperinne: Elf on the Shelf

Oletteko kuulleet Elf on the Shelf -tontusta? Kyseessä on satukirjan kanssa myytävä tonttu-ukko, joka valvoo päivisin lasten puuhia ja öisin lentää korvatunturille raportoimaan joulupukille näkemästään. Aamuisin yön reissuiltaan palanut tonttu löytyy aina uudesta paikasta ja lapset saavat etsiä mistä tonttu tällä kertaa löytyy. 

Kyseessä on amerikkalainen jouluperinne ja saimme ystäviltämme oman tonttupaketin läksiäislahjaksi. Nyt siitä asti kun olemme olleet Suomessa, on tonttu löytynyt aamuisin milloin mistäkin: verhotankojen päältä kurkkimasta karkkipapereita kädessään (busted!), joulukuusen oksilta kiipeilemästä, kynttilänjalalta keikkumasta. Tontun löytäminen on aina aamun ensimmäinen juttu ja varsinainen riemuhetki. First things first, you know. Satukirjasta opimme, että tonttuun ei parane koskea, sillä tontun taika katoaa silloin, eikä se sitten enää pääse öisin seikkailuilleen korvatunturille ja karkkikulhoille. 

Tonttu on minusta todella hauska, mutta Elf On the Shelf-satukirjassa on muutamia näin suomalaiseen makuun vähän kyseenalaisia juttuja. Tonttu esimerkiksi vahtii, että kilttien askareiden listaan kuuluu tunnollinen rukoileminen. Oli hengellinen näkemyksemme mikä tahansa, niin voimme kaikki varmaan olla yhtä mieltä siitä, että rukouksen merkityksen opettaminen lapsille vähän kärsii siinä, jos se esitetään tontun vahtimana kiltteyssuorituksena? Itse pidän eniten kirjan osiosta, jossa tonttu lupaa raportoida kaikki hyvät teot ystävälleen joulupukille. Tuhmuuksien raportoimisella uhkaillaan makuuni vähän liikaa, mutta toisaalta se ehkä tekee tontusta lapsen silmissä vielä jännittävämmän. Myönnän kyllä ihan suoraan sitä paitsi käyttäväni ”tontut vahtivat”-kasvatuskorttia muutenkin silloin tällöin joulun alla. 😉 Hauskinta kirjassa on tontulle nimen keksiminen ja näin ollen ”taian aloittaminen”. Meidän tonttutyöstämme tuli Kaapo. Voi miten jännityksellä ja kunnioituksella tontun kirjassa sanelemiin sääntöihin täällä onkaan suhtauduttu, eli siihen, että tonttuun ei saa koskea ja että tontulle voi kyllä puhua, vaikka tonttu ei voikaan ääneen vastata.

Ja nyt jouluvinkkini niille perheille, joissa joulupukkisatuun on lähdetty mukaan: oman vastaavanlaisen seikkailijatontunhan voi tehdä mistä tahansa joulutontusta! Mielestäni olisi hauska idea kirjoittaa vaikkapa kirje tontulta (tällöin tontun idean ja viestin voi räätälöidä omanlaisekseen) ja vihkiä mikä tahansa vähän isompi joulukoristetonttu oman perheen tontuksi. Lapsista se tontun etsiminen aamulla on kuitenkin kivointa, meillä ainakin Kaapon etsinätoperaatiot on ollut ihan superhitti. 

Ps. Kurkatkaapa huviksenne Googlen kuvahausta, kuinka mielikuvitukselliseksi ihmiset ovat heittäytyneet Elf on The Shelfiensä kanssa! 😀 

LENTOASKELEITA FACEBOOK / INSTAGRAM /OTA YHTEYTTÄ: LENTOASKELEITA@GMAIL.COM