Isien päivänä
Isien sunnuntain aamuna me hiippailimme pojan kanssa yöpuvuissamme yläkertaan vatkaamaan rahkakuorrutusta eilen salaa leivottuun kakkuun. Ulkona oli vielä pimeää, kello ei näyttänyt paljoa yli seitsemää ja hyvin pian kakun koristelun jälkeen poika vetäytyi sohvalle katsomaan piirettyjä. Minä vastustin houkutusta ottaa peiton ja tyynyn kaverikseni ja liittyä pojan seuraan. Aloin sen sijaan kuorimaan hedelmiä, paistamaan munakasta, pesemään salaattia ja kattamaan pöytää. Poika ei oikein hyväksynyt jutun ideaa, että tässä tehdään kakkua, avataan croisanttipusseja ja rapistellaan lahjapapereita isiä varten, eikä hänelle itselleen ollut paketin pakettia, ei kakun kakkua.
Tämän perheen isi sai lahjakseen pitkät aamu-unet, herkkuaamupalan, pojan askarteleman kortin, valmiiksi täytetyn toilet-pussukan matkoja varten (olen nero: kertaakaan en enää huomaa toisen ollessa vaikka työreissussa, että se ainoa hammastahna on miehen kassissa) ja minulta lupauksen kokata hänen lempiruokiaan.
En päässyt tänään onnittelemaan omaa isääni tai pappojani, sillä meillä käväisi perjantai-iltana vatsapöpö, joten tällä kertaa onnittelimme heitä vain puhelimitse. Iskä ja papat olivat onneksi ymmärtäväisiä ja totesivat, että voihan se isänpäivä olla milloin vaan. No voihan se toki olla, mutta kyllä ne isät ja papat vaan juhlapäivänsä ansaitsevat. Katselin eilen, kun poikani ja mieheni rakensivat pihalla lumiukkoa ja mietin, että sellaisia ne isit lasten mielestä taitaa aina olla: tekevät ihmeitä kuten muuttavat lumen ukoksi, jolla on porkkananenä. Minä ainakin ajattelin pikkutyttönä, että minun isäni osaa mitä vain, oli sitten kyse merikarttojen tulkitsemisesta, talon tai kaninhäkin rakentamisesta hyvän musiikin arvostamiseen. Ja oikeastaan vieläkin.
Juuri nyt nuo minun tyypit menivät päiväunille, otin hetken blogille ja pian minä alan laittaa sitä lupaamaani lasagnea. Jos poika nukahtaa ennen isäänsä, katsotaan varmaan Shamelessia ja syödään suklaata. Aika hyvä sunnuntai.
Mainiota isänpäivää kaikille isille, erityisesti omalleni sekä miehelleni, joka on mielettömin isä pojallemme, mitä voisin ikinä toivoa. <3