Krääsätön joulu?

Lentoaskeleita

Olen juuri se jouluhihhuli, joka aloittaa glögifiilistelyt lokakuussa ja huokailee innostuksesta bongatessaan ensimmäiset jouluvalot. Olen myös äiti, joka sortuu pelottelemaan ikkunan takaa kurkkivilla tontuilla, jos ruokapöydässä hölmöillään (tiedän, että tämä on vähän kyseenalaista, mutta ah kuinka helppoa!). Kiristin kerroin juuri tuossa eräänä päivänä, että "tietkö niillä tontuilla on muistivihot mukana ja ne kirjoittaa sinne, että kuka on ollut kiltti ja kuka ei. Jos on tuhma, ei saa yhtään lahjaa, ajattele ei sitä paloautoakaan. Niin, kannattaa syödä nätisti". Johan alkoi haarukka kulkea nätisti suuhun. Lause kuitenkin juuttui kurkkuuni pitkäksi aikaa. Jos on tuhma, ei saa yhtään lahjaa. Näinkö opetan lapselleni, että kiltteys mitataan joululahjoissa. Tämähän tarkoittaisi sitä, että niissä perheissä, joissa ei ole yksinkertaisesti varaa jouluun, olisi muka tuhmia lapsia. Opetan, että joulun (älytön) tavaramäärä on kilttien lasten etuoikeus?

Jo viime jouluna minua alkoi ahdistaa se joululahjapaniikki: "pakko ostaa jotain"-mentaliteetti ja listat siitä, keille kaikille lahjat vielä olisi ostettava. Älkää käsittäkö väärin: minusta on ihanaa antaa lahjoja. Arvostan harkittua lahjaa, josta näkee, että sen antaja on ihan oikeasti ajatellut lahjan saajaa ja toivoo tämän pitävän siitä. Ne sisustusliikkeiden kauniisti paketoidut koriste-esineetkin ovat toki kauniita, mutta ihan rehellisesti, niillä ei voi kuorruttaa koko kotia ja harmillisen usein ne eivät ihan justiinsa istu omaan makuun ja päätyvät kaappiin pölyttymään. Kuitenkin niiden harkittujen lahjojen keksiminen voi joskus olla aika hankalaa ja  näissä tapauksissa mielestäni olisi ihan ok jättää lahja kokonaan ostamatta tai miettiä vaikka aineetonta lahjavaihtoehtoa. Minä ainakin toivon, ettei kukaan hikoa minun vuokseni toppatakissa ostoskeskuksessa apua mitä ihmettä keksin sille-ajatukset mielessään, vaan istahtaisi kahvilaan ja ostaisi vaikka niillä lahjarahoilla herkutteluhetken itselleen ja ostosseuralleen. Myös ne "no ei osteta aikuisten kesken, mutta lapsille ainakin jotain"- sopimukset voisi mielestäni jo haudata ihan lähipiirin ulkopuolella, sillä ainakin meidän poika saa jo meiltä, isovanhemmiltaan ja sediltään perheineen melkoisen kasan paketteja.  

En tiedä kuinka tämä joulun odotus onkaan kääntynyt yks kaks osittain (minua) ahdistavaksi ostosrumbaksi. Mainokset pursuilevat lahjasettejä, jotka huutavat: jos et keksi mitään muuta, osta tämä pyyhesetti/ kynttiläpaketti/ poropatsas/ aamutossut, osta jotain! Ymmärränhän minä, ettei sen joululahjan olekaan tarkoitus olla välttämättä jotain tarpeellista (ja kuinka vaikeaa jotain tarpeellista onkaan nykyään ostaa kellekään) vaan sen kuuluu olla saajansa näköinen hemmottelujuttu. Mutta jotenkin tämä marraskuun lopussa alkava kulutushysteria tuntuu vain täysin päinvastaiselta. Ja mikä myös surullista, vie pois sen ihanan rentouttavan joulufiiliksen. 

Mietin joulua lapseni silmin: haluanko näyttää, että se on sellainen joulupukkijuhla, jolloin aikuisilla on stressi, raahataan paketteja paikasta toiseen samalla kun kerätään hirveät määrät tavaraa. Että silloin ne kiltit lapset palkitaan. Vai haluanko tehdä joulusta rauhallisen yhdessäoloon ja rentoutumiseen keskittyvän hetken, jolloin ei ole ehkä kiillotettu joka nurkkaa ja ravataan vähän vähemmän tonttupaketit kainalossa, mutta sytytetään kynttilöitä, syödään hyviä ruokia ja ennen kaikkea ollaan yhdessä. Toki ne lahjatkin kuuluvat jouluun, mutta eivät tee sitä juhlaa. Koska minä ja poikani kuulumme tästä perheestä kirkkoon, voisin myös opettaa hänelle, mistä joulun viettämisen perinne on lähtöisin. (En siis missään nimessä sano, ettei joulua olisi ok viettää ilman kirkollista puolta, minulle itselleni se on vain juuri se juhla, johon kaipaisin mukaan myös sen alkuperäista sanomaa). 

Omassa joulussani juustot ovat yksi parhaita juttuja. :D

Perjantaina 28.11 vietetään Älä osta mitään- päivää. Se sopii minulle paremmin kuin hyvin. Annetaan myös maapallolle hengähdysmahdollisuus ja kokeillaan kuormittaa sitä hiukan vähemmän edes yhtenä päivänä. Ja koska jokaisella perheellä ei tosiaan ole mahdollisuutta viettää joulua lahjoineen, voi näitä perheitä muistaa esimerkiksi Joulupuu-keräyksen kautta. 

Kommentit

Elina U.
Lentoaskeleita

Mekin mietittiin tuota, että jos ei itse ostettaisi niitä lahjoja pojalle, kun niitä tulee kuitenkin isovanhemmilta jonkun verran. Kuitenkin meillä oli muutama juttu, jotka sitten taas toisaalta halutaan hänelle kovasti hankkia niin menkööt, mutta jos meillä ei olisi ollut mitään mielessä, niin sitten kyllä ei varmaan oltaisi omia erikseen ostettu. Oi tuo kuulostaa tosi ihanalta, että käytetään ne lahjarahat sitten johonkin yhteiseen juttuun, kuten ravintolaillalliseen! Jotenkin tämä lahjamania ja pakko-ostamisen kulttuuri tuntuu hirmuisen ahdistavalta. Mäkin oikeesti tykkään lahjoista hirmuisesti, mutta sellainen "jotain täytyy nyt ostaa"-ajattelu ahdistaa. Mikään ei ole kivempaa kuin antaa joku lahja, jonka antamisesta on jo niin innoissaan ettei malta odottaa, että se toinen saa sen, kun on niin ajatellut sitä henkilöä. 

AN79 (Ei varmistettu)

Yhdessäolo on hyväksi. Joulutunnelma tulee minulle siitä, kun koetan välttää suomipoppia ja -rokkia radion kautta.

Elina U.
Lentoaskeleita

Niinpä, yhdessäolo tekee joulun. Ja kaikille löytyy varmasti ne omat joulumusiikit myös! :D

Amal
Kuplassa

Hyviä pohdintoja. Itse skippaan tonttu- ja lahjattomuuspelottelun siitä syystä, että se on uhkaus joka ei kuitenkaan tule toteutumaan. Lahjat ne tulee kuitenkin, oli sitä pelleilyä ja törttöilyä nyt miten paljon tahansa (ellei joku oikeasti viitsi aattona vetää sivuun lapsen sukulaisilta saamaa lahjakasaa ja tyynesti todeta, että nämä jää nyt sitten avaamatta kun et silloin pari viikkoa sitten osannut käyttäytyä ) :)

Meillä uhkaillaan kyllä sitten muilla (myös kyseenalaisilla) keinoilla senkin edestä, mielellään kuitenkin sellaisilla, jotka oikeasti pystyy toteuttamaan :)

Olemme myös joka joulu jättäneet itse ostamatta lahjoja tytölle, kun niitä tulee kuitenkin muilta. Ja näin pienet lapset on tyytyväisiä vähään, kuten joulukalenteri-episodi osoitti http://www.lily.fi/blogit/kuplassa/todellinen-tee-se-itse-nainen

Elina U.
Lentoaskeleita

Ihan totaalinen hajoaminen tuolle mielikuvalle aattoiltana lapselta lahjojen viemiseltä nenän edestä, että "kun silloin ruokapöydässä pelleilit sillä maitomukilla"-hahaha! :D Mun täytyy myös todella hioa nyt tätä taktiikkaani ihan jo sen epäeettisyyden kannalta ja muuttaa se tuhma lapsi-kohta pois, mutta luulen, että ihan vaan ne tarkkailevat tontutkin riittävät jo yksinään kiristyskeinoksi. Vähän kauheeta, mutta voi miten helppoa. ;) Hiukan vaihtelua meidän perinteisille uhkauksille (esim. iltapuuhissa hölmöilystä uhataan jättää iltasatu väliin, lelut laitetaan jäähylle jne. )

Tuo pitää kyllä niin paikkansa, pienet lapset ovat jo vähästä niin kovin iloisia. Aivan superhieno idea tuo kalenterisi!

Vau mikä vauva!

Luin tosta ostopakkolistasta vaikka kuinka monta kertaa että "porsaspata" ja aattelin, että onhan se vähän erilaista siinä pyyhesettien ja koristekynttilöiden rinnalla :D

Mä oon kerrankin toteuttanut jokavuotuisen ajatukseni, ja suurin osa joululahjoista on jo hommattu! Muutama on vielä sellanen jotka oon puheista laittanut korvan taakse jo joku aika sitten, mutta itse osto on vielä tekemättä. Ihanaa kun ei oo sellasta mitäostanmitäostan-paniikkia edessä, joka helposti iskee vaikken haluis haalia pakolla mitään.

(Mä en tiedä sotkenko mä jo etukäteen lapselta koulussa opetettavan ja yleisesti vallitsevan juhla-ajatuksen joulusta, kun ite haluisin korostaa vielä sitä alkuperäisempää merkitystä valonjuhlasta ja tulevasta vuodenvaihteen ja kevään kääntymisen odotuksesta... mutta toki asiaan liittyvä/liitetty kristillinenkin osuus tulee varmasti sit jossain muodossa selvitettyä. Ja toisaalta kristilliseen merkitykseen yleensä liitetään rauha ja jonkinlainen kiitollisuus, jotka tietysti on myös hyvä tuoda lapselle ilmi.)

Elina U.
Lentoaskeleita

"Oletko kyllästynyt koristekynttilöihin? Porsaspata- joululahjavinkki kaikille kinkun ystäville!" :D

Vautsi, lahjat hommattuna tässä vaiheessa, olen avoimesti vähän kateellinen. Juuri sellaisen joulurauhan ja kiitollisuuden mäkin haluaisin kristillisestä merkityksestä tuoda mukaan meidän jouluun. Ajatus valonjuhlasta on myös tosi kaunis. Tällaisia juttuja haluaisin tuoda sen kaupallisen joulupukkimanian rinnalle! Omassa lapsuudessani sekä kaupallinen että hengellisempi rauhoittumisen puoli yhdistyivät jouluissa tosi mutkattomasti ja hyvin.

Jeba
Tuuliajolla

Meillä on pojalle yksi kauko-ohjattava ralliauto kaapissa odottamassa. Se ostettiin jo kesällä kun sen sai halvalla ja muuta ei olla ajateltu edes ostaa, juuri koska isovanhemmilta tulee kuitenkin paketteja. Tytölle emme osta mitään, sillä hän on vielä niin pieni ja lahjoja hänelle tulee myös isovanhemmilta. Mua ahdistaa todella paljon joulu ja se ainainen lahjahöösäys - se on ihan kamalaa! Vielä kun pojan syntymäpäiviä vietetään joulukuun alussa, niin huhhuhuuh! Lahjojen määrä on ihan käsittämätöntä ja olen sanonutkin kaikille, että yksi paketti riittää ja sen lisäksi antakaa lapsenlapsillenne rutkasti aikaa! Silkkaa aikaa, se riittää! :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Tehän olette olleet kaukaa viisaita! Miten sitä en itse ikinä tajua miettiä niitä lahjoja vaikka jo pitkin vuotta, vaan sitten olen aina ihan että öö mitä mä nyt ostan kaikille joulukuun alussa. :D Kiva kuulla, etten ole ainoa, jota lahjahössötys ahdistaa.

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Sulle olis haaste. :)

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Ja ehdinpäs kommentoimaan vielä ihan aihettakin.. :)

Sun ajatukset kuulostaa niin omilta! Muakin ahdistaa se lahja-paniikki. Eilen, kun aikaa sattui olemaan, kierreltiin pojan kanssa kauppoja ajatuksena, että jos jotain lahjaksi sopivaa osuisi silmään, niin sitten ostetaan. Lopulta mua alkoi kaikki se krääsä ahdistaa ihan hirveästi. Sitten menin ihan stressaantuneena ympäriinsä, kun yritin keksiä miehelle lahjaa ja ajattelin, ettei tässä ole oikeasti mitään järkeä. Ehkä mä nyt vaan rentoudun ja pohdin lahja-asioita rauhassa. Ostan sitten, kun vastaan tulee jotain oikeasti fiksua. :)

Vaikka sitten mä vahingossa ostin kotiin sisustuskamaa. Pikkujoululahja itselle? :D

Elina U.
Lentoaskeleita

Kiitti haasteesta, täytyypä napata siitä kiinni lähipäivinä! :) Tuo rentoutumis-vaihtoehto kuulostaa kyllä kaikkein järkevimmältä.

Mä tulen aina surulliseksi vaatekaupoissa niistä isä tai äiti "tähän vaihtoehtoinen mukahauska teksti" -yövaatteista, kylpytakeista, pyyhkeistä jne, sillä ne ovat juuri sellaisia "jos et keksi mitään muuta niin osta tämä, sillä jotain on pakko ostaa"- juttuja. Tuollaiset kommentit, joissa luvataan ostavansa vasta sitten kun vastaan tulee jotain oikeasti fiksua, hiukan laannuttavat tätä ahdistustani kulutushysteriaa kohtaan. 

Mimosa

Ite kirjottelin vähän samasta aiheesta hetki sitten. Meillä on päätetty tänä vuonna totetuttaa joulu eri tavalla kun ennen ja voi vitsi miten ihanan stressivapaata tää joulunalusaika on ollutkaan. 

Meikä teki ennen niin, että kesällä jo alennusmyynneistä ostelin suurimman osan lahjoista. Mulla oli vaatehuoneessa semmonen lahjakoppa mihin niitä keräsin. Silti usein havahduin joulukuussa että moni lahja uupuu ja hiessä kävin niitä metsästämässä. Puhumattakaan siitä iänikuisesta sukuloimiskierteestä jouluna.

Elina U.
Lentoaskeleita

Hei luinkin sun kirjoituksen ja olen ollut aikeissa kommentoida, sillä juurikin niin samankaltaisia mietteitä monesta asiasta itselläni! Ja apua se kertomuksesi ihmisestä, joka ei ollut päässyt luomaan omia jouluperinteitään vielä 60-vuotiaanakaan, kun oli aina noudattanut muiden toiveita, hui. Meillä on myös tuo sukuloimiskierre aina meneillään, mutta onneksi jaetaan sitä aika tasaisesti eri päiville. Me aloitettiin tämä omien jouluperinteiden tekeminen nyt niinkin radikaalisti, että ollaan aatonaatto ja aattoaamu vielä omassa kodissa. ;) Tietäisitpä, millaista edistystä tuokin askel meille jo on! :D Sitten onkin jo mukavaa nähdä niitä vanhempiamme ja päästä heidän joulupöytiinsä, kun on saanut ensin rauhoittua oman perheen kesken. 

hanne_tasteofhoney

Heipsan! Mä kirjoittelin omaan blogiin Kiitospäivän kunniaksi kiitollisuudesta. Tulit mun mieleen, ajattelin heittää sua haasteella jos jaksat / ehdit osallistua :) Saa jakaa myös eteenpäin!

http://www.lily.fi/blogit/taste-honey/mista-sina-olet-kiitollinen-tanaan

Elina U.
Lentoaskeleita

Heippa, kiitos haasteesta! Tällaiset kiitollisuushaasteet ovatkin oivia, kun tulee ihan pysähtymällä mietittyä, mistä kaikesta onkaan kiitollinen. Nappaan siis haasteen vastaan lähipäivinä!:)

Laura T.
M O L

Poropatsas, tuo jokaisen suomalaisen en muuta keksiny niin Pentikkiin menin-ratkaisu. Hyvää pohdintaa.

Elina U.
Lentoaskeleita

Tsihih, mistäs arvasitkaan, että ajattelin tuolla poropatsaalla juurikin sitä Pentikin hopeaporoa. :D Haluaisinpa nähdä mieheni ilmeen, jos hänen lahjapaketistaan kuoriutuisi kyseinen poro. 

Kommentoi