Kuhaa, ristiäismekkoja ja aamu-unta Raumalla
Kävimme viikonloppuna moikkaamassa meidän molempien vanhempia. Ajoin lauantaiaamuna anoppilassa lasten kanssa Raumalle. Tai miksiköhän kirjoitin, että aamulla, sillä oikeasti olimme perillä vasta puolen päivän aikaan. Minulla on vielä melkoisen hakusessa tehokkaat lähtörutiinit kahden ipanan kanssa, mutta onneksi meillä ei ollut mitään aikataulua.
Tavoitteenamme oli etsiä vauvalle ristiäisasu ja melko nopeasti meillä olikin kaksi kaunista mekkoa kassissa. Kiertelimme Vanhan-Rauman katuja, pysähdyimme ihmettelemään pieniä yksityiskohtia, poika kummasteli mukulakiviteitä ja minä pyörsin taas kaikki puheeni isommassa kaupungissa asumisesta. Suunnittelin millaista olisi, jos perheemme muuttaisi Raumalle. Vanhaan Raumaan. Äitini vei meidät lounaalle Vähä-Talbohon syömään kuhaa ja ranskiksia, jolloin pikkuneitikin sai mahdollisuuden osoittaa olevansa oikein mallikasta ravintolaseuraa. Jes, tämä tieto (tai ainakin todistettu teoreettinen mahdollisuus) rohkaisee minua varmasti lähtemään enemmän liikkeelle kotoa!
Savikukkoikkuna oli poikani lemppari, sieltä ne kukot moikkailivat ohikulkijoita kaikissa mahdollisissa väreissään.
Mikä parasta: minä sain nukkua ja syödä ruokani lämpimänä. Pappa ja mami kaappasivat aamuvarhain heränneet lapset, kun minä sain pysyä lämpimien peittojen välissä, niin luksusta! Kymmenen aikaan tallustelin keittiöön ja sain kahvikupin eteeni. Kävimme viikonlopun aikana molemmissa mamiloissa ja kimuliksi ristitylle tytöntyllerölle löytyi kyllä hyvin innokkaasti sylejä. On tainnut hänkin jo kietoa isovanhemmat pikkusormensa ympärille.
Poitsu tapasi kummitätiään jätskitreffien muodossa. Olinpa huomaamattani kaivannut juurikin sunnuntai-iltapäivää koko maailman rakkaimmassa kahvilassani Kontion kahvilassa eli tuttavallisemmin Karhukahvilassa. Minä ja kummitätikin ehdittiin vaihtaa vielä rauhassa kuulumisia, kiitos Yle Areena-sovelluksen ja Ryhmä haun. ;)
Vaikka joskus auton pakkaaminen, turvaistuimien säätäminen ja parin tunnin ajomatka meidän poppoolla ja tavaramäärällä onkin melkoista säätöä, niin olen kyllä niin onnellinen siitä, kuinka läheisiä poikamme ja nyt myös kimuli ovat kaikkien isovanhempiensa kanssa. Maisemanvaihdos tuntui myös tosi tervetulleelta pitkän kotioleskelun jälkeen.
Toivottavasti sielläkin on sujunut viikonloppu rentouttavissa merkeissä! <3 (Ainakin monella #momfie-tiimiläisellä on sujunut, hiukan kateellisena seurasin instagramiin päivittyviä Tallinnan-reissukuvia. Ensi kerralla minäkin aion olla taas messissä!)
PS. Instagramissa lisäpaloja viikonlopusta , vaikka blogissa nyt onkin ollut vähän hiljaisempaa niin instaan pyrin päivittelemään useamminkin kuulumisia.