Labor Day

Lentoaskeleita

Viides syyskuuta, labor day. Ilmeisesti kyseessä on vähän kuin amerikkalainen vappu, työn juhla, mutta pääpainoltaan juhlan tarkoituksena on jättää jäähyväiset kesälle. (Sekä syy järjestää alennusmyynnit ja saada ihmiset shoppailemaan, kuinkas muuten.)

Vaikka lämpötila kipusi tänäänkin kolmeenkymmeneen, niin kyllä sen silti tunsi, että etelän kesämme oli jo. Labor day merkitsee valtakunnallista vapaapäivää ja niinpä lähdimme koko perhe lenkille joen rantaan. Aamuilmaa oli pitkästä aikaa kevyt hengittää, rohkeat kahlasivat ruskeassa vedessä ja vastarannalle oli jostain tullut lehmiä. Metsä ympärillä oli yhtä korkea, vihreä ja sirittävä kuin ennenkin ja nopeana virtaava vesi välkkyi matalikoissa, mutta siltikään se ei ollut enää samalla lailla paahtavan täysi kuin vielä kuukausi sitten. 

Söimme eväitä joen rannalla muiden lenkkeilijöiden ja retkeilijöiden joukossa, lapset napostelivat tohkeissaan porkkanoitaan ja viinirypäleitä, koska eväät ovat aina parasta mitä he tietävät. Voi kunpa he muistaisivat tämän. Voi olisipa minulla juuri oikeat sanat, joilla kertoisin ja kuvaisin heille tämän vuoden vielä joskus. Espanjansammaleet, rämeet, palmut, halkeilleet rappaukset ja ränsistyneet aavetalot kartanoiden naapurissa, tulikärpäset, kuinka kuumuus hohkasi öisinkin eivätkä heinäsirkat hiljentyneet koskaan, kuinka he olivat osa tätä pikkukaupunkia ja se meitä vähän aikaa, ruosteiset junavaunut, puheen leveät vokaalit, grilleissä paistuvat hampurilaiset ja tuon joentörmän ja ne vihreään rasiaan pakatut porkkanatikut. Luotan siihen, että poikani saattaa tästä ajasta jotain muistaakin, mutta tyttäreni ei tule muistamaan kuinka ruokakaupan henkilökunta tahtoi syöttää hänelle keksejä kesken kauppareissun tai kuinka hän näki delfiinin. 

Sateet ovat viilentäneet altaan veden jo kylpyvettä vilposemmaksi, me ostimme lapsille alennusmyynneistä pitkähihaisia vaatteita syksyä varten ja perjantaina pelasimme ystäviemme luona pelejä kynttilänvalossa kun ulkona myrskysi. Vaikka emme aivan tienneet, kuinka Labor day-viikonloppua kuuluisi viettää niin luulen, että juuri näin. Minulle sopii oikein hyvin, että kesän voi hyvästellä näin hiljalleen lämmössä ja vihreässä viipyillen, mutta pikku hiljaa neulevarastoja kartuttaen ja kynttilöitä sytyttäen. 

-Elina

 

FACEBOOK / INSTAGRAM */ LENTOASKELEITA@GMAIL.COM

 

(* PS! Olen muuten vihdoin löytänyt muiden joukossa Instagramin tarinat-toiminnon ja nykyään myös meidän arjesta näkyy minivideoita ja satunnaisia räpsyjä tuolla, joita pääsee siis kurkkaamaan seuraamalla minua instassa @lentoaskeleita. En ehtinyt missään vaiheessa lämmetä hankalalle Snapchatille, mutta tämä on hauska!)

 

Kommentit

Anjuska
Ripaus elämäämme

Bongasin kans tuon Instagramin tarinat- osion oikeastaan eilen. Hauska osio kun tuo snapchatti ei oikein mullekaan auennut. 

Voi kuinka tuo sun teksti ajasta siellä sai, siitä kuinka hyvin te kaikki ootte ottaneet sen paikan omaksenne, lämmittää mieltä kyllä ihan sairaasti. Missään vaiheessa ei ole ollut epäilystäkään siitä ettettekö olisi sinne tämän vuoden aikana sopeutunut, mutta olette kyllä pärjännneet niin hienosti. Saaneet varmasti paljon paljon ystäviä, uusia paikkoja joissa ei olisi varmasti tullut käytyä ilman tätä vuotta, sekä ainoastaan lukemattoman määrän toinen toistaan kiehtovampia kokemuksia <3

Elina U.
Lentoaskeleita

Eikös olekin! Yritin joskus sitä Snapchattia, eikä ollut kyllä yhtään mun juttu. Somen pitää olla mulle helppokäyttöistä. 

Kiitos ihanista sanoistasi! <3 Pian nähdään!

hanne_tasteofhoney

Niin pakahduttavan haikeansuloisesti kirjoitat että melkein itkettää... jotenkin selittämättömällä tavalla tulee teitä ikävä vaikkei täällä koskaan nähtykään. 

Elina U.
Lentoaskeleita

Voi kiitos Hanne! <3 Musta tuntuu vahvasti, että me vielä joskus treffataan jossain päin maapalloa! 

Merenwen

Vaikka vihaan syksyä ja talvea (sekä täällä että Suomessa) niin jotenkin mieltä lämmitti niin tämä kirjoitus :) Labor Day:han ei toki ole kaikille vapaa. Minä ja mies oltiin molemmat töissä kuten normaalistikin. Mutta meille tää nyt on ihan normaalia ettei odoteta, että olisi mitään tiettyjä päiviä, jotka on taatusti vapaita. 

Elina U.
Lentoaskeleita

Minäkään en ole talvi-ihmisiä, mutta syksy on ihanaa aikaa! Ja aivan, ei tietenkään ole kaikille vapaa. Varsinkin jos muistan miehesi ammatin oikein niin hänellä tuskin on koskaan sellaista varmaa vapaapäivää! Toivottavasti pääsitte kuitenkin viettämään kuluneella viikolla yhteistä vapaapäivää toisena päivänä? Ihanaa viikonloppua sinne Marylandiin! <3 

Merenwen
Destination Maryland

Jep, mies on dispatcher eli ei ole designated days off. Itse työskentelen eläinten kanssa ja näissä töissä ei myöskään ole koskaan vapaita, koska eläimet pitää hoitaa joka päivä, oli pyhäpäivä tai ei. Nykyään meillä on miehen kanssa harvemmin vapaata yhtäaikaa nyt kun itse olen töissä full time. Yrittivät töissä myöskin vaivihkaa antaa mulle vain 1 päivän vapaata per viikko mutta sanoin, että hei ei käy jos muillakin on se kaksi päivää vapaata. Ja mitä nyt töihin tulee niin yhä edelleen olen vaihtamassa töitä heti kun muuta ilmaantu (muu = government job). Pomo tuskin riemastuu kun just ottivat mut takaisin ja lupasin kovasti, että tällä kertaa jään (vaikka olikin sanahelinää...). Ja ei me kyllä miehen kanssa muutenkaan juhlita mitään juhlapäiviä paitsi nyt tietty joulua, synttäreitä, Valentines Day, hääpäivä. 

Hyvää viikonloppua sinnekin! :)

Kommentoi