Mistä on maanantait tehty?

Ei jestas mikä päivä. Olo on kuin olisin ottanut oikein kunnolla selkääni. Stressitasoni on pompannut huippulukemiin, eikä sillä lailla tsemppaavasti ja itsensä ylittämään kannustavaan tyyliin, vaan sillä lailla lamaannuttavasti. Kiukuttelevasti, ruokahaluttomasti (paitsi jos ruuassa on vuohenjuustoa), liikaa kahvia juovasti, masentuneesti. 

Sisälläni viime viikot hihkunut kannustava aerobic-ohjaajakin istuu nyt vaan hiljaa eikä jaksa puhua mitään. Eilen minulla oli vielä sellainen energiaa puhkuva olo, olen jopa hihkunut että jes enää viikko ja sitten kesäloma, mutta tämä päivä on ollut vaan niin naurettavia vastoinkäymisiä täynnä että tämä olisi jo oikeastaan aika koomista ellei vaan v******isi. Ihan vaan vinkkinä muuten muillekin, jos bussikuski ei näe että olet tulossa rattaiden kanssa kyytiin, niin bussin ovien väliin ei kannata yrittää mennä samalla tekniikalla kuin hissin. Ne eivät aukea, vaan jumittuvat rattaiden ympärille. Ja bussikuski ja kanssamatkustajat eivät näytä kovin ymmärtäväisiltä, ihan vaan vinkkinä muille jotka rinnastavat huippuälykkäästi mielessään bussin -ja hissinovet. Näytin varmaan tomaatilta.

Toinen loistovinkki: ei, se herätyskello ei herätä aamulla jos et lataa illalla kännykkääsi. Ja sellainen rento bedlook ei ole casual vain rönttöinen ja nolo kun näet itsesi peilistä. Ja kyllä, sen kahvitahran paidanhelmassa huomaa.

Olin myös jättänyt näpsäkkänä likkana pojan kaikki pipot autoon, ja mitenkäs muuten onkaan mukava aloittaa aamu kuin ryntäämällä paniikissa pipo-ostoksille. Päivä alkaa silleen rattoisasti kun on ihan hirveä kiire lisämaustamassa tätä stressiä.

Tämä lista olisi niiiiiiiiin pitkä, että taitaisi blogitila loppua kesken. Ja koska inhoan itsekin turhaa valitusta, laitan nyt suuni kiinni.

Nyt tekisi mieli vain kömpiä napit korvilla peiton alle ja kuunnella jotain vihaista musiikkia (ja siirtyä pikku  hiljaa itsesäälissä rypemiseen sopiviin kappaleisiin), mutta kas, tenttikirjahan se siinä odottaa.

http://www.youtube.com/watch?v=O1FkbvGl-IU

2009 Ruisrockissa kuuntelin tätä hieman hilpeämpänä (nyt vähän naurattaisi, mutta ei sovi päivän teemaan).

Eli kaikesta veemäisestä on maanantait tehty.