Siinä missä monet asiat ovat täällä etelässä päivittyneet 2016-luvulle (luojan kiitos), on tämä tavallaan ehdottomasti myös vanhoillisinta Amerikkaa. Jotkin stereotypiat vain kukkivat, esimerkiksi redneck-kulttuuri ei ole legendaa. Etelässä on myös ihan elävänä sitä Hollywood-elokuvien esittämää vanhaa charmia, mikä on onnistunut hurmaamaan minut jo aikoja sitten. Etelä on niin montaa asiaa, että sitä on vaikeaa pukea sanoiksi. 

Minulla oli tänne tullessa tiettyjä mielikuvia, joista osa on rikkoutunut ja osoittautunut niin niin huvittavan todeksi. Jos tiivistäisin kaikki ennakkomielikuvani Carolinoista, toteutuisivat ne prikulleen ympäri vuorokauden aamiaista tarjoilevassa ketjuravintola Cracker Barrelissa. Ravintolan edustaa kiertää pitkä keinutuolien reunustama kuisti, jonka katossa tuulettimet louskuttavat laiskasti ympyrää. Puuoven avautuessa kello kilahtaa ja asiakkaat astuvat sisään mitä merkillisimpään pikku puotiin. Puodissa myydään kaikkea hyvin patrioottista ja amerikanlipuilla kuvitettua, romanttisia vaatteita, Baseball-lippiksiä, vanhanaikaisia leluja, karkkeja, sisustustavaroita, country-levyjä, postikortteja, luonnonkosmetiikkaa, ihan mitä tahansa. Puodin perällä on pöydänvaraustiski ja kulku ruokasaliin. Paikka on niin suosittu, että mihin aikaan tahansa jono kiemurtelee siksakkia ahtaiden käytävien väleissä.

Ruokasali on ihan oma lukunsa. Puupaneloidut seinät ovat koristeltu (vain muutamia mainitakseni) vanhoilla valokuvilla, kauppojen kylteillä, pesäpallomailoilla, eläinten luilla, säilykepurkkikokoelmilla, aseilla ja Amerikan lipuilla. Hämmentävää. Silti paikka on siisti ja yllättävän kotoisa. Ruokalistalta löytyy pihvejä, pannukakkuja, etelän perinneruokia kuten hush puppies-leipiä ja gritsiä, muffinseja, munia ja pekonia. Etelässä ei säästellä rasvaa tai hiilihydraatteja. Paikka on juuri sellainen, että sieltä poistuu ähkyssä eikä suunnittele uutta reissua pitkään pitkään aikaan, mutta joskus Cracker Barrel on silti juuri paikallaan. Kuten tänä aamuna, kun julistimme mieheni kanssa herkkulakollemme huijauspäivän ja mieleni teki pannukakkuja. Kuten kuvasta näkyy, olisi munien ja pekonin kanssa tarjoiltu annokseni riittänyt helposti vaikka kolmelle (ja niin oikeastaan riittikin, sillä kun en enää jaksanut pannukakkuja niin kummasti vain loput maistuivat muulle porukalle jälkkäriksi). 

Mieheni amerikantäti sanoi, että Cracker Barrelin aamupala imeytyy luihin asti ja sillä jaksaa koko päivän. Niin kuvaavaa. Paitsi nyt illalla herkkulakon huijauspäivän kunniaksi mahtuu toki vähän vielä sushia ja jätskiä American Horror Story-maratonin kaveriksi.

Huomenna voinkin sitten taas lipitellä organic-terveysmoothieitani ihan aiheesta.

Rentouttavaa sunnuntaita! <3

SEURAATKO JO? FACEBOOK / INSTAGRAM / OTA YHTEYTTÄ: LENTOASKELEITA@GMAIL.COM