St. Augustine, Fl
Minulta jäi aivan raottamatta teille mielenkiintoista kaupunkia alkukesän road tripiltamme: en ole vielä kertonut teille St. Augustinesta. Kaupungin historia ulottuu jopa 1500-luvulle ja Espanjan siirtomaa-aikojen alkuun. St. Augustine on Yhdysvaltojen historiassa siinä mielessä harvinainen kaupunki, että sen keskustan vanhat linnat ovat yhä paikallaan, eikä kaupungin keskusta ole amerikkalaiseen tapaan levittäytynyt sinne tänne pitkien automatkojen päähän vaan keskittynyt yhdelle alueelle.
Tuntui virkistävältä kävellä mukulakivikatuja ja pieniä kujia vanhojen rakennusten keskellä. Ajoimme St. Augustineen suoraan Charlestonista ja vaikka nämä molemmat kaupungit tuoksuivat mereltä ja suorastaan hehkuvat vanhan etelän karismaa rapattuine pastellisävyisine taloineen, palmuineen ja ikivanhoine maahan asti kasvavine tammipuineen, St. Augustinesta huomasi heti, että osavaltio oli vaihtunut Floridaksi. Matkalla alkoi kasvaa villipalmuja ja arkkitehtuuriin ilmestyi meksikolaisvaikutteita. Sanoisin, että itse St. Augustine on sekoitus siirtomaa-aikoja, syvää etelää ja latinokulttuuria.
Turistikaupungissa olisi riittänyt tekemistä joka lähtöön. Turkoosi meri kimalteli kyllä houkuttelevasti kuumana päivänä, mutta me valitsimme nähtävyyksiksi 1500-luvulla rakennetun (1800-luvun tyylin mukaisesti entisöidyn) majakan ja alligaattorifarmin. Sekä tietysti paljon päämäärätöntä kävelyä kaupungilla. Vaikka majakka ja alligaattorit olivat vaikuttavia, oli silti oma yllättävä lempparini tuossa kaupungissa Ponce de Leon -linna, joka toimii nykyään collegena. Toivottavasti kyseisen kampuksen opiskelijat ajattelevat joka päivä, että hitsi vie me saadaan opiskella parisataa vuotta vanhassa linnassa! Tai no oikeastaan alunperin ylimystön kesänviettopaikaksi tarkoitetussa ”hotellissa”, missä 1800-luvulla pyrittiin vastaamaan hulppealla miljööllä eliitin lomanviettotarpeisiin. Eksyimme linnan aulaan etsiessämme yleistä vessaa ja päädyimmekin ihastelemaan valtavaa kultakoristeista aulaa ja leikkimään puutarhan suihkulähteellä.
Majakka oli mielenkiintoinen kokemus. Kiipesimme huipulle kahdessa erässä, sillä kiikkeriin kierreportaisiin oli ymmärrettävästi pituusraja. Näkymät huipulta ulottuivat kauas rämealueille ja kaupungin yli, mutta pojan kanssa livahdettiin kuitenkin aika nopeasti takaisin sisälle, sillä jättimäiset paarmat nauttivat myös huipun maisemista. Pääsylippuihin kuului myös mahdollisuus tutkia pieniä näyttelyitä alueen laivojen historiasta.
Suhtauduin alligaattorisafariin vähän nihkeästi, mutta paikka yllätti monipuolisuudellaan ja eläinten mukavilla oloilla. En tiedä olinko enemmän innoissani alligaattoreista ja krokotiileista vai alueella asustavista eksoottisista linnuista. Poikamme oli paikasta aivan fiiliksissään ja parasta taisi olla päästä heittämään krokotiilien herkkunaksuja heidän kotijokeensa. Tyttö kulki melkein koko reissun kantorepussa (reppupuolella, meidän vauvasta on tullut iso tyttö!) ihan äidin mielenterveyden säilyttämiseksi. 😉
Tutustuimme kaupunkiin lähes pelkästään kävellen ja minusta oli hauskaa kuljeksia paikallisten naapurustojen läpi hotellille. Yleensä olen aika tarkka sen suhteen millaisissa paikoissa yövymme ja minulla on outoja päähänpinttymiä mm. tähtiluokituksen suhteen, mutta St. Augustinessa harmittelin, ettemme yöpyneet mielettömän sympaattisen ja tunnelmallisen oloisissa bed and breakfast-paikoissa. St. Augustine oli mielenkiintoinen turistikaupunki mutta ehkä vähän ylihinnoiteltu. Kaupungin eurooppalaista tuntua lisäsi monet eri maiden keittiöitä edustavat ravintolat, löytyi niin kreikkalaista, italialaista kuin espanjalaistyylistäkin ruokapaikkaa. Jokaisessa käymässämme ravintolassa ruoka myös sattui olemaan aivan tajuttoman hyvää ja se tarjoiltiin tunnelmallisilla sisäpihoilla livemusiikin soidessa. Lähtisin uudestaan!
