Palataan asioihin, murut

Hei te ihanat ruudun siellä puolen! Blogini on ollut viime aikoina hiukan hiljaisempi ja ajattelin tulla kertomaan, että en ole unohtanut tätä blogia enkä teitä. Olen ollut aika kipeänä viime aikoina ja sen enempää yksityiskohtiin menemättä, minulla on ollut täysin veto pois. En ole kirjoittanut mitään tavallisia arkihöpötyksiäni, sillä jo ihan tavalliset arkiaskareet ovat imeneet minusta kaikki mehut, eikä minussa ole ripaustakaan sitä myyttistä kauniisti sointuvissa kotivaatteissa hiukset laitettuna sairastavaa bloggaajaa, joka jakaa parantavia superfood-keittoreseptejä sieltä sairasvuoteen pohjaltakin. (Tämä mielikuva on minusta oikeasti tosi hauska, sillä usein bloggaajat, itse mukaanlukien, toteavat sairastamisen keskellä/jälkeen, että tästä hommasta on kaikki visuaalisuus ja ”ihanaa kun tuli mahdollisuus pysähtyä”-jutut kaukana, sillä kun tarkemmin mietin, en ole ainakaan itse ikinä törmännyt tällaiseen myyttiseen superbloggaajaan, joka kirjoittaisi kauniisti sommiteltuja sairaskertomuksia 😀 ) Ei, täällä on venahtanutta collegea, sohvan viereen unohtuneita astioita ja eilisen päivän ponnareita. 

Täällä siis keskitytään juuri nyt vain olon paranteluun ja oman kropan kuuntelemiseen. Mistään vakavasta ei ole kyse, mutta nyt täytyy silti ottaa tosi iisisti. Enpä voi muuta sanoa, kuin että onnekkaita ollaan, kun meillä on niin ihana tukiverkosto ympärillä, nimim. vilkkaan kaksivuotiaan kanssa sairastaminen ei ole sitä helpointa mieheni työpäivien aikana. 

Tästä taitaa tulla ensimmäinen blogitaukoni, niisk. Tai voi olla, että minun tulee niin ikävä tänne, että väännän tikusta asiaa ja tulen kirjoittamaan siitä. 😉  Palaan asioihin, kun olen taas tolpillani.

<3

Ps. Arvoin äsken Random.orgin avulla messuliput! Onni suosi seuraavia nimimerkkejä: Telvi, Noora, OAK, kaia ja Tepa. Kurkatkaahan sähköpostiinne! 🙂

koska numero 16 toistui janassa kaksi kertaa, arvoin vielä yhden numeron