Perjantain linnakkeemme

Saanko esitellä perjantain linnakkeemme, joka koostuu jättityynyistä, viinirypäleistä, nenäliinoista, vilteistä ja läppäriltä pyörivistä muumeista:

No, ainakin jos jotain positiivista haluaa tilanteesta etsiä (muumimaratonin lisäksi), niin jos flunssalla voi olla hyvä ajoitus niin tämä oli juuri sellainen. Ehdittiin nimittäin eilen saada pojalle putket korviin, niin ehkäpä tämä flunssa ei aiheuta kipeää korvatulehdusta kuten jokainen aikaisempi. Pidetään peukkuja että meidän huushollin korvatulehdus/antibioottikierteet on nyt kierteilty!

Ja on tässä muitakin plussia, nimittäin ”isomman” lapsen kanssa sairastaminen ei ole enää ihan samanlaista arpapeliä kuin ihan pienen. On huomattavasti helpompaa, kun lapsi osaa itse kertoa että nyt sattuu jonnekin selittämättömän huudon sijaan. Myöskään ruokahaluttomuus ei saavuta mitään superleveliä, kun lapsi voi itse kertoa mikä ruoka maistuisi (ypäle). Myöskin äidin kipeä kurkku säästyy kirjojen lukemiselta, kun voidaan vaan pötköttää sängyllä ja katsoa muumeja, sillä niitä poika seuraa jo oikein mielellään, eikä omakaan flunssailu ole tällä tavalla ihan niin kurjaa kuin vielä hetki sitten. 

Pientä kolkuttelevaa stressiä en kyllä oikein osaa hiljentää, sillä nyt opiskeluhommani taas pääsevät vähän viivästymään ja kerääntymään. Mutta tällaista se on joskus, ja onneksi on viikonloppu luvassa, niin saan tarvittaessa opiskeluaikaa itselleni. 

Vedenkeitin puhisee ahkeraan, ja hörpin inkivääri/struuna haudutuksiani hyvällä halulla. Olen päättänyt, että me selätetään tämä pöpö ja nopeasti! 

Lokoisaa viikonloppua! <3