Sadesäälle luvattua: vartin raparperipaistos

Kirjoitin kesälistaani seuraavanlaisen lupauksen: ”Teen joka sadepäivä sämpylöitä tai piirakkaa, ja kutsun sitten kavereita syömään ne”. No, olen ehkä vähän lipsunut lupauksestani, mutta tänään sain kokea, että tuon lupauksen pystyy täyttämään vartissa. Tasan. Ja siihen varttiin sisältyy vielä googlettelu kännykällä hakusanana ”nopea raparperipiirakka ohje”, raparperin leikkaaminen takapihalta ja pienen ahkeran apulaiseni tarjoama lisäapu… Eli nyt puhutaan todella nopeasti valmistuvasta tarjottavasta. Löysin osoitteen makuja.fi-sivustolta ja hieman muokkasin sitä.

Pohjaan tarvitset:

3dl vehnäjauhoja

vähän vajaa 1dl sokeria ja 1 tl vanilijasokeria

1tl leivinjauhetta

1tl suolaa

vähän reilu 150g voisulaa (aika reippaasti, en mitannut ollenkaan vaan laitoin silmämääräisesti)

pari ruokalusikallista ranskankermaa (ohjeessa tätä ei ollut lainkaan, joten voi varmaan jättää poiskin)

Sekoita aineet keskenään ja painele massa voideltuun piirakkavuokaan. Silppua pari-kolme raparperin vartta niin, että pohja peittyy kunnolla, ripottele päälle rohkeasti sokeria. Tässä vaiheessa ota vieraat vastaan ja lykkää paistos 225-asteiseen uuniin n.20-25 minuutiksi. Keitä kahvia ja teetä, kata pöytä ja nosta kuuma piirakka pöytään. Tarjoile lämpimänä vanilijakastikkeen kanssa.

Väitän, ettei kahvipöytään enää voi nopeammin tarjottavaa tempaista. Mitään kovin hienoa ja ihmeellistähän tämä ei ole, mutta tuoreeltaan aivan hitsin hyvää! 

Raparperipaistoksen lisäksi saimme kotiin vauvantuoksua ystäviemme vierailun ajaksi. Olin niin myyty hymyposkisesta pallerosta, etten olisi malttanut luovuttaa neitosta ollenkaan enää äidilleen. :D Myös poikani oli aivan lumoutunut, hän kävi välillä vain makoilemassa lattialla ja tuijottelemassa vauvaa. Poitsu laittoi myös melkoiset leikit pystyyn palleron isosiskon kanssa. Me saimme ystäväni kanssa vaihtaa aivan rauhassa kuulumisia kaverusten puuhatessa omiaan. Sadepäivinä on vaan niin parasta saada kavereita kylään!