Sähkökatkos

Onko teillä koskaan sellaisia sähläyspäiviä, jolloin kaikki sujuu ihan mutkien kautta? No meillä oli eilen sellainen, vieläkin naurattaa. Todistimme aamulla olevamme juuri se perhe, joka herää puoli tuntia ennen lapsen päiväkodin joulujuhlia. Muilla perheillä oli varmaan edeltävänä iltana valmiiksi valitut ja silitetyt vaatteet sekä herätyskello ajoissa soimassa. Meillä oli viisi minuuttia aikaa kehitellä siistit asut kaikille ja pukeutua niihin, rappusia ylös alas juokseva äiti ja koiran kanssa korttelin ympäri pinkova isä, sekä uninen pikkupoika jonka hiukset olivat menneet yön aikana takkuun. Muilla lapsilla oli tonttulakit ja kammatut hiukset, meidän pojalla voita poskessa autossa syödyn aamupalaleivän jäljiltä. Hauskaa hänellä silti näytti olevan itse juhlissa ja lungisti hän vain näppäili pahvibassoa tonttuorkesterin jäsenenä hektisestä aamuherätyksestä huolimatta. Mutta olisi tuon aamun voinut vähän eri tavallakin hoitaa. 

Päivään mahtui myös mm. eksyminen etsiessäni asuinalueemme postipistettä (jossa olen asioinut jo kerran) ja muuta pientä, mutta päivän toinen varsinainen bravuuri oli tapaus sähkökatko. Saimme jo edeltävänä päivänä tiedon, että täällä päin katkaistaan korjaustöiden vuoksi sähköt pariksi tunniksi noin kello 16-18. Ajattelin vain lapun nähtyäni, että no eihän siinä mitään, syödään sitten päivällistä kynttilänvalossa, enkä ajatellut asiaa sen enempää. Mieheni toisi kotimatkalla kaupasta päivällistarpeet. Sitten siinä kolme aikaan päässäni alkoi vihdoin raksuttaa, että hetkinen, niin mitenkähän meinasin sitten sitä ruokaa laittaa, että ajattelinko kenties tehdä nuotion takapihalle? Taitaa tulla joululoma ihan hyvään väliin. Pikaisen puhelinneuvottelun lopputuloksena totesimme, että tänään voisikin olla vaikka pizzatiistai ja suuntasimme neljän jälkeen Napoliin. Ravintolavalinta ei ollut ehkä se viisain nälkäiselle joukollemme, sillä kaikki Napolissa käyneet tietävät, että pöytiä joutuu yleensä jonottamaan sillä ravintolassa on aina täyttä. Arvioimme kuitenkin, että olisimme toisina jonossa, ravintola ei näyttänyt ihan hirveän täydeltä, jotkut tekivät jo lähtöäkin jne. Juuri meitä ennen sisään luikahti tietysti parinkymmenen hengen pöytävarausseurue ja pizzareissumme venyi yli kaksituntiseksi. Ihmettelen kyllä, miten hienosti poikamme jaksoi odottaa, sillä päivän tyyliin olisi sopinut jotain aivan kaaoksenomaista. 

Päivän opetus yksi: älä kuvittele illalla vaikka kuinka väsyttäisi, että ehtii ne vaatteet sitten aamullakin äläkä oleta, että puolisosi on laittanut herätyskellon soimaan. Opetus kaksi: sähkökatkos tarkoittaa, että kaikki sähköt ovat poikki. Myös hellasta ja jääkaapista, minun tapauksessa myös ilmeisesti päästäni. 😉 

Huh. Onko teillä koskaan tällaisia totaalisähläyspäiviä?