Sinne se lähti

Lentoaskeleita

Voi vitsi, nyt on kuulkaa vaatekaapissani melkoinen kolo. Tarkalleen ottaen jättimäisen pukupussin mentävä aukko, jonka sisällä oli paljon ah niin simppeliä ja täydellistä valkoista pitsiä pyöreän laahuksensa kanssa. Eilen meille astui ensi elokuun morsian kaasonsa kanssa ja posket hehkuen hän veti selän vetskarin kiinni ja näytti aivan uskomattoman kauniilta. Tunnistin ne liikkeet omiksi parin vuoden takaisikseni, joilla hän silitteli helmaa vyötäröltä peilistä, kääntyi sivuttain ja jälleen hymyillen peiliin päin. Että kyllä sen vaan tiesi kun siihen oikeaan pukuun sujahti. 

Jotenkin märän ja pimeän syksyn keskellä oli niin ihanaa nähdä pala jonkun hääodotusta ja unelmointia. Häät ovat aihe, joka antaa meidän ironisen skeptisen kyseenalaistavassa kulttuurissammekin ihan luvan upota hetkeksi pumpuliin. Illalla selasin meidän hääkuviamme, enkä kyllästy siihen ehkä koskaan. Voi kuulostaa hölmöltä, mutta vaan katselisin niitä vaikka kuinka pitkään. 

Olin hyvin epäaktiivinen puvun myynnin kanssa, eikä tarvitse olla kummoinenkaan keittiöpsykologi arvatakseen, että taustalla taisi oikeasti olla epävarmuus puvun myymisestä. Kyllästyin kuitenkin ahtaan vaatekaappini museoksi muuttamiseen ja laitoin puvusta edelisenä lauantaina ilmoituksen nettiin. Sinne se nyt meni ja oikeastaan toivon, että tuota mekkoa ei tullakaan säilömään kaapissa vaan että se jatkaisi kulkuaan morsiamilta toisille. Niin kaunis puku ansaitsee ympärilleen unohtumattomia juhlia, ihailua ja sen fiiliksen, kun joku vetää sen ihastuen ensimmäistä kertaa päälleen.

Olo on aika haikea. Aika jännää, että yhteen mekkoon voikaan kiintyä niin paljon, vaikka sitä ei enää koskaan käyttäisikään. Ei harmita kuitenkaan yhtään, että vaatekaapissani kaksinkertaisen suuren pukupussin verran enemmän tilaa. Ja itseasiassa mekkorahoilla voimmekin tehdä vaikka kaikki tarvittavat hankinnat vauvaa varten, joten ei kyllä harmita oikeastaan senkään puolesta.

Miten te muut olette suhtautuneet hääpukujenne myymiseen?

Ps. Sanoin tuon ostajamorsiamen lähtiessä, että "pukuun ei varmaan tarvitse edes tehdä mitään korjauksia, kun olemme niin saman kokoisia". Mietin vain, että toivottavasti hän hoksasi, että olen raskaana, enkä tarkoittanut hänen vyötärönsä näyttävän puolikkaalta jalkapallolta. :D 

 

Kuva: Jan Sundman

Kommentit

m_orsio (Ei varmistettu)

Voih, onpas tosiaan nätti puku!

Kysyisin muuten teidän häistä, kun eikö teilläkin ollut jo ensimmäinen lapsi häiden aikaan syntynyt vai muistelenko väärin? Kun meillähän kävi niin, että hääpäiväkin oli jo päätetty jonkin ajan päähän ja yllätysvauva ilmoitti tulostaan. Nyt ollaan sitten kovasti pohdittu, että siirretäänkö häät pidettäväksi jo ennen vauvan syntymää vai vasta kun lapsi olisi pikkuisen vanhempi.

Koska itse en ole vielä koskaan ollut raskaana, enkä pienen ihmisen äiti, en oikein osaa yhtään arvioida kumpi olisi parempi vaihtoehto. Onko sinulla (tai muilla lukijoilla!) mitään aatoksia asiaan? :)

Mä osaan kommentoida vaan sen verran,  että näin kahden raskauden kokemuksella en suosittelis ainakaan kovin loppuun.  Mulla ainakin tekee tosi pahaa olla missään kuvissa turvotuksen takia, jota molemmissa raskauksissa on ollu ja on. Mutta se on toki yksilöllistä, mutta ei kuitenkaan ennustettavissa.

Me mentiin naimisiin, kun lapsi oli vuoden ja se oli siitä hyvä ajankohta,  että imetys oli ihanasti vieny kaikki ylimääräisen kilot ja vähän enemmän. Siitä taas hankala, kun lapsi oli vielä myös rintaruokinnalla, mitä en ollu osannut ottaa huomioon ajankohtaa päätettäessä.

Elina U.
Lentoaskeleita

Moikka, kiitos kovasti, oli tuo kyllä ihana -niisk. :) Meidän poika oli noin puolitoistavuotias hääpäivänämme ja mielestäni ajankohta oli oikein hyvä. Olen muuten aiemmin kirjoittanut poikamme osallistumisesta hääpäiväämme täällä, käy kurkkaamassa jos aihe kiinnostaa! 

Itse olin todella tyytyväinen häidemme ajankohtaan enkä olisi välttämättä suunnitellut häitä raskausaikana tai ihan ihan pienen vauvan kanssa (juurikin tuo imetyspuoli, jonka jenn- mainitsi kommentissaan, jossa oli tosi hyviä poinnteja), mutta tämä on niin niin persoonakohtaista, millä lailla tykkää häitä viettää. :) Raskausaikakin on jokaiselle niin erilainen, itse kärsin esikoisestamme aivan kamalaa pahoinvointia kolmannelle kuulle asti ja tästä tulevasta kuopuksesta olen silloin tällöin oksennellut vieläkin, vaikka tässä mennään jo reippaasti viidennellä kuulla (pahin vaihe on luojan kiitos jo takana ja raskauskin alkaa tuntua jo jopa kivalta). Näin ollen en itse olisi uskaltanut ottaa riskiä pahoinvoinnista tai muusta krempasta hääpäivänä, mutta tämä on tosiaan ihan super yksilöllistä. Olimme kesällä häissä, joissa morsian oli neljännellä kuulla ja oikein sädehti hyvinvoivana. :) Varmaan jos suunnittelee häitä raskausaikana, kannattaa valita tuo turvallisin toinen kolmannes ajankohdaksi. ;) 

Kannattaa myös miettiä, haluaako häät järjestää vauvan ollessa ihan ihan pieni, sillä omat energiat saattavat mennä ekan kolmen kuukauden aikana aika lailla siihen vauva-arjen pyörittämiseen ja opetteluun sekä pikkuiseen tutustuen. Hääjärjestelyissä on kuitenkin aina yllättävän kova homma! Tämäkin on toisaalta tosi yksilöllistä, sillä riippuu toki juhlien koosta ja luonteesta, kuinka paljon sitä hommaa sitten tuleekaan. 

Nämä olivat kyllä tosiaan ihan vain omia aatoksiani ja tiedän, että toiset juhlivat unelmiensa häät pikkuvauvan vanhempina ilman väsymyksen häivääkään tai mitään ongelmia, tai viettävät ikimuistoisen hääpäivän raskausaikana ilman mitään raskausajan kremppoja. :)

Oikein mukavaa odotusaikaa ja ihanaa häiden suunnittelua! :)

Mimosa

Nolottaa myöntää, mutta siellähän se vaatekaapin perukoilla edelleen on. En oo vaan raaskinut sitä myydä. Ne kaikki muistot ja se fiilis. Oon kyllä aina ajatellut, että myyn sen, mutta...

Elina U.
Lentoaskeleita

Kuule ymmärrän paremmin kuin hyvin! Vaikka siihen myymiseen on miljoona järkiperustetta, niin se voi silti olla yllättävän vaikeaa. Olin tosi tosi laiska tossa myyntiprosessissa ja sitten kun lopulta vuoden jälkeen laitoin sen myyntiin niin hups, se menikin heti. 

Saranda
Tyhjä ajatus

Oon monesti miettinyt että haluan mennä naimisiin omassa mekossani, enkä vuokratussa, mutta että mitä hemmettiä teen sillä sitten sen hääpäivän jälkeen enää koskaan... En oo jotenkin koskaan tullut ajatelleeksi, että senhän voi myydä eteenpäin? :D Haha tästä näkee et monet omat kaverit ei oo mennyt vielä naimisiin kun näin yksinkertaisiakaan asioita ei oo tullut mieleen. Tulevaisuuden (kaukainen) ongelma siis ratkaistu!

Elina U.
Lentoaskeleita

Siis ehdottomasti kannattaa, sillä sitä puvun ostamista vuokrauksen sijaan voi olla muuten hankala perustella järkisyin itselleen (ja miehelleen). :D Mä silloin heti sanoin jo sovituskopissa kaasolleni, että "tän hinnanhan voi heti periaatteessa ainakin puolittaa, sillä mä sitten myyn tämän eteenpäin". :D No, hyvä se lupaus oli pitää näin yli vuoden viivyttelynkin jälkeen, ihmeen vahvan tunnesiteen sitä voikaan yhteen vaatteeseen kehittää, jota ei edes koskaan käytä. Oli se vaan silti niin kaunis, että osittain vähän haikea olo on yhä. 

Morsio
Mennään vaan!

Ajattelin jo heti lähdössä, että myyn ehdottomasti eteenpäin. Tietoisesti siis olen vältellyt hirmuisen tunnesiteen kasvattamista pukua kohtaan, mutta pakkohan se on myöntää, että onhan se varmasti haikeaa kun puku marssii ulos ovesta :D

Elina U.
Lentoaskeleita

No näin mäkin ajattelin, siitähän sai mahtavan tekosyyn ostaa hiukan kalliimpi puku, kun "sen ostohinnanhan voi periaatteessa puolittaa kun ajattelee jälleenmyyntiä". ;) Helppoa ei kuitenkaan ollut, ei. 

honeychile

Myin itse omani ja juuri viimeksi hääpäivänä pohdin että hyvä niin, muuten sitä aina kaihoten silittelisin ja itkisin kun ei saa enää koskaan sitä käyttää :D

Elina U.
Lentoaskeleita

Hahah, mun teki jopa mieleni salaa sovittaa pukua ensimmäisenä hääpäivänämme! :D (kerron tämän näköjään vielä ihan julkisesti) Eli tosiaan ehkä ihan hyvä, että näistä puvuista sitten luovutaan. ;) Vai milloinkas se "pukeudu hääpukuusi"-päivä taas onkaan? :D

Haluaisin kyllä myydä oman pukuni, koska miksi roikuttaisin sitä enää kaapissa. Ongelmakseni on muodostunut, että mihin sen laittaisi myyntiin? Oliko tuo käyttämäsi ryhmä joku paikkakuntakohtainen vai voisiko sitä suositella myös helsinkiläiselle?

honeychile

Ainakin pari vuotta sitten kun omaani myin naimisiin.infon foorumilla liikkuivat puvut tiuhaan.

Elina U.
Lentoaskeleita

Mäkin suosittelen tuota naimisiin.infoa! Sinne laitoin pukuni myyntiin ja kyselyitä tuli heti aika monta. Siellä on luokiteltu myynti-ilmoitukset lääneittäin, mikä helpottaa sovittamaan tuloa ja kaupantekoa. 

Miliisiä (Ei varmistettu)

Hei, vitsit mun pitäis niin tehdä tuo sama. Mutta myös on muotoutunut ongelmaksi että minne laittaa puku myyntiin. Missä itse myit pukusi?

Elina U.
Lentoaskeleita

Ainakin oman kokemukseni perusteella suosittelen tuota naimisiin.info-sivustoa! Tuntui tosi toimivalta systeemiltä. :)

Kommentoi