16.6.2016 elina u.

Suomi-loman lista

Meidän perheen keskusteluissa esiintyy nykyään Suomi-lista. Listalla on kaikkea ruuasta järviuintiin ja tuo kaikki pitää mahtua kahteen heinäkuiseen Suomen-loman viikkoomme. Listaan tehdään lisäyksiä jatkuvasti, kuten ”Oi Makuunin irtokarkit. Mä niin aion mennä Makuuniin ja ostaa kilon irtokarkkeja. Paitsi ehkä sittenkin Aakkoskarkkeja tai Salmiakkiaakkosia. Ei mutta hei Makuunistahan saa niitä kaikkia!”. Tai ”Mieti muurinpohjalettuja! Kermavaahtoa ja mansikoita. Mökillä.” Sekä ”Ajattele sellaista märkää kylmää nurmikkoa jalkapohjien alla ja pihasaunan tuoksua. Siis sauna, niin ihanaa päästä saunaan”. Tutut keittiönpöydät, kahvikupit, tavat ja ihmiset ympärillä. Kahvipulla. Suomi. Tuulitakit kesällä. Koiran haukunta ovikellon soidessa.

Ensin ajattelimme, että kahdessa viikossahan ehtii vaikka mitä. Kunnes aloimme hahmottaa, että eipäs ehdikään. Neljätoista päivää jaettavana niin moneen paikkaan, halu olla kaikissa paikoissa yhtä aikaa, lapsenlapsiaan kaipaavat isovanhemmat, veljet ja serkukset, ystävät, mummut. Niin paljon puhuttavaa. Jälleennäkemiset ja uudet jäähyväiset. Tunnen jo valmiiksi syyllisyyttä siitä, että emme ehdi olla tarpeeksi joka paikassa, vaikka tiedän sen olevan typerää. Neljätoista päivää on neljätoista päivää, eikä perheestämme kukaan osaa vielä kloonata itseään. Jänistin lasten kanssa kolmestaan takaisin lentämisestä viime tingassa ja olemme näin koko porukka Suomessa sen kaksi viikkoa, mutta nyt kyllä tuntuu siltä, että kyllä se kolmas viikko olisi voinut olla tarpeen.

Perheen kanssa ajan viettäminen ja ystävien treffaaminen ovat listalla ekoja, sehän on ihan itsestään selvää, eikä näihin edes tarvita mitään listaa. Muuten lista näyttää tällä hetkellä tältä (vaikka se kyllä paisuu kuin pullataikina):

– Aamupalalla niitä Pirkan uunissa valmistettavia pakaste-croisantteja (parhaita!) ja viikunahilloa. Mansikoita, tummapaahtoista Presidentti-kahvia Valion kahvimaidolla, brie-juustoa, viinirypäleitä.

– Treffi-ilta kahdestaan, ilman lapsia! Jee! <3

– Kirjavaraston täydentäminen pokkareilla, kovakantisista tulee liikaa painoa matkalaukkuun. Lapsille tietysti myös paljon uutta suomenkielistä luettavaa.

– Kampaajakäynti. Olen nyt ollut marraskuusta asti käymättä kampaajalla, sillä maailmassa on tasan yksi kampaaja, jonka penkistä tiedän voivani nousta 100% tyytyväisenä. (Olen myös vähän pelokas astumaan pohjoismaisen hiuslaatuni kanssa täkäläiseen kampaamoon kaikkien ulkosuomalaisilta kuulemieni juttujen perusteella.) Niin ja tämä hippitukkani kyllä alkaa jo näyttääkin siltä, että sille ei ole tehty muuta kuin sotkunutturoita ja lettejä seitsemään kuukauteen. Silti tämän olen kyllä valmis perumaan, jos muuten näyttää tulevan liian kiire.

– Lumenen ihanan kevyen ja läpikuultavan, mutta silti peittoa antavan spf 20 CC-voiteen hamstraaminen. Tai no hamstraaminen ja hamstraaminen, se on niin riittoisaa kamaa, että yksi puteli varmaan riittää lisäksi, sillä vanhakin on vasta puolillaan. Käytän sitä yhdessä Sephoran spf 15 sisältävän päivävoiteen kanssa täällä joka päivä ja lisäksi suojaan kasvojani usein hatulla tai lippiksellä. Osaako muuten joku suositella herkän ja kuivahkon ihon päivävoidetta, jossa olisi korkeampi suojakerroin? Varsinaisista aurinkorasvoista saan heti vaan näppylöitä.

– Apteekin kosteusvoiteiden hamstraaminen. Ja nyt oikeesti hamstraaminen.

– Purjehdusreissu. Minun on vain päästävä tutuille merivesille Rauman saaristoon.

– Marjojen syöminen suoraan pensaasta. En malta odottaa heinäkuun ilta-aurinkoa ja karviaismarjapensaita. Tai yrttien hakemista anopin kasvimaasta.

– Sauna. Haluan saunaan joka ilta. Moni ulkosuomalainen naureskelee, kuinka saunaa kovasti kaipaa, vaikka siellä ei Suomessa tullutkaan niin usein käytyä. Minä käyn! Olemme koko perhe ihan hulluja saunojia. Apua, entäs jos tyttäremme ei tykkääkään saunasta? (Hän ei pidä ruisleivästäkään…)

– Vanha Rauma. Haluan kävellä mukulakivillä ja mennä Kontion kahvilaan syömään vaniljamunkin.

– Graavilohi.

– Kraanavesi.

– Muutaman tarkkaan mietityn Suomi-tuliaisen hankkiminen kavereille. Tällä hetkellä olen Mauri Kunnaksen englanninkielisen Koirien Kalevalan hankkimisen kannalla ystäväperheen pojalle. Jos jollakin tulee mieleen jokin hauska tähän sopiva juttu (joka ei paina paljoa), niin vinkatkaa ihmeessä!