Turistit
Moikka!
Viikonloppuvieraamme saivat meidätkin heittäytymään turisteiksi. Kuinka hauskaa olikaan matkustaa junalla Charlotteen, kierrellä katuja ilman aikatauluja tai määränpäätä, ottaa hassuja valokuvia, hihitellä Wallmartin jättiläismäisille cheddar-pakkauksille ja puolimetrisillle sukalapupuille, olla aamusta iltaan menossa ja ottaa kaikki irti ihan jo oman asuinympäristömmekin mahdollisuuksista. Löytää kameleonttiliskoja ja kilpikonnia, syödä jogurttijäätelöä puistossa. Grillata taloyhtiön uima-altaalla ja ihmetellä taivaalla väärinpäin kelluvaa kuunsirppiä.
Itsekin tuli katseltua tätä paikkaa ihan uudesta vinkkelistä.
Päivät ovat olleet kuumia ja nyt ne kestävät kellojen siirtämisen ansiosta valoisina tunnin pidempään. Illat ovat lämpimiä ja pimeässä sirittävät tuhannet heinäsirkat saavat ilman kuulostamaan sähköiseltä. Kastoimme eilen kalpeat varpaat ensimmäistä kertaa altaaseen ja radiosta kuului juuri niitä hittejä, joita soi joskus yhdeksän vuotta sitten kun tavattiin mieheni kanssa. Vaikka aamulla jäähyväiset saivat taas mielen haikeaksi, niin illalla ajetaan uudelleen lentokentälle ja saamme ottaa vastaan uudet vieraat. Niinpä luvassa on lisää turistijuttuja, sekä kahden toisilleen maailman tärkeimmän pikkupojan jälleennäkeminen, mitä en voi olla odottamatta kuivin silmin (allergiani puolesta tai muutenkaan).
Terveisiä täältä,
Elina