Uudenlaisia ajatuksia liikunnasta

Lentoaskeleita

Kaksi kertaa viikossa suuntaan hikiseen jumppasaliin hakkaamaan nyrkkeilysäkkiä ja takomaan pistareita. Tästä traditiosta on muodostunut arkeni henkireikä, sillä tuohon jumppasaliin jää monet patoumat, stressit, hartiajumit ja harmitukset. On jotenkin terapeuttista vaihtaa ajatusvaihde nollalle ja antaa mennä, ainoina ajatuksina etu-taka-ylä-väistä. Välillä treeneihin pääseminen vaatii hiukan sumplimista, mutta olen yrittänyt pitää kiinni tästä tavasta aina kun vain pystyn. Tässä ehti hujahtaa jo melkein puolitoista kuukautta ilman nyrkkeilytunteja, ja huomasin että tämä vaikutti suoraan mielialaani ja virkeyteeni. 

Syksyllä liikunta alkoi tuntua jotenkin tosi väkinäiseltä. Vaikka tykkään periaatteessa kovastikin combat-tunneista ja pyllyn heiluttelusta Zumban tahtiin, huomasin maksavani viisikymppiä kuukaudessa siitä, että keikuin kuntosalin jäsenlistoilla kotisohvalla. Tuntui vähän haikealta katkaista monen vuoden jäsenyys tutulle salille, mutta oli ehkä syksyn paras päätös osaltani lopettaa jotain vanhaa ja aloittaa uutta. Huomasin taas oikein odottavani viikon liikuntahetkiä, ja se, että näin aina kaupan päälle hyvän ystäväni oli vielä ihanaa ekstraplussaa.

Eilen sitten sain vetää pitkästä aikaa hanskat käteen, ja nyt olo on aivan huikea. Tauon kyllä todellakin huomasi kropassa, mutta tästä se taas lähtee. Ohjaaja kiusasi meitä loputtomilla yleiskuntoliikkeillä ja minä tunsin oloni todella raihnaiseksi kropan huutaessa, että ei yhtään enää. Onneksi ryhmässä on kaiken ikäisiä ja kuntoisia, ja siellä voi tehdä kaikki liikkeet omaa kehoa kuunnellen.

Treenin jälkeen kotiin tuli huomattavasti kevyemmin hengittävä ja hymyileväinen nainen. 

Parasta on kuitenkin uusi suhtautumiseni liikuntaan. Se ei ole enää pitäisi-ajattelua, eikä mitään minkä väliin jäämisestä kokisin stressiä tai huonoa omatuntoa. Kuntonyrkkeilyn avulla liikunnasta on tullut minulle taas sellainen odotettava asia, hetki viikossa, joka kuuluu ihan vain minulle, sellaista kivaa tekemistä jota kroppani ja mieleni kaipaa. Koko sana harrastus on avautunut minulle ihan uudella tavalla, sillä eikö niiden juuri tälläisiä kuulu ollakin?

Tiedän, että kaksi kertaa viikossa ei välttämättä ole mikään sellainen "tavoitteiden mukainen" määrä hikiliikuntaa, mutta elämäntilanteeseeni nähden olen tuohonkin jo tosi tyytyväinen. Ja mahtuuhan arkeeni myös aika paljon päivittäistä kävelyä, sekä koulumatkojen että koirani kanssa. Näin talvella tosin nämä eivät ole mitään asioita joita millään tavalla odottaisin tai ajattelisin, että hei jes tämähän on hyvää hyötyliikuntaa. Mutta kun kevätaurinko alkaa vähän enemmän tästä lämmittämään ja villapaitasnautserimmekin taas rohkaistuu, niin me aletaan taas kuljeskella Näsijärven rantaa ja metsiä pitkin lenkkeilymielessä.

Onko siellä muita kuntonyrkkeilijöitä? Entä mikä on sinun arjen henkireikäsi?

Kommentit

Kerran oon kokeillu ja koukkuun jäin! Tosin en oo muka voinu harrastaa sitä sadasta eri syystä. Nyt on sit se salikortti. Siellä tuota lähinnä taitaa olla Body Combat? Yhdellekään tunnillehan en oo vielä päässy koska sairastuin heti kun kävin pyörähtämässä paikan päällä ja jättämässä sormenjälkeni tunnistusta varten. (Mulla ei ollu muuten mitään hajua et tämmöinen on jotenkin arkipäiväistä! Siis sormenjäljellä salille.)

Elina U.
Lentoaskeleita

Body Combat on ehkä eniten kuntosalien jumppavalikoimista kuntonyrkkeilyä vastaava, tai näin olen ainakin ymmärtänyt. Body Combatista kaipaan eniten mukaan musiikkia! :) Kävin combatissa monta vuotta, mutta sitten alkoi vaan tuntua siltä että jokin uusi laji olisi välillä tervetullut.. Mutta aivan superhauska liikuntatunti, jos jäit koukkuun kuntonyrkkeilyyn niin voisin todella veikata että koukutut combattiin myös! :) Ja aikamoista scifi-meininkiä kyllä nuo sormenjälkitunnistautumiset. :D

Suvinen
This is our story

Perjantaina pitkän tauon jälkeen ekat kuntonyrkkeilytreenit. Täällä toivutaan tosin aivovammasta, joten lähtökunno on aiiika surkea ja iisisti mennään, mut ai että mä odotan perjantaita! :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Ei vitsi, olen nyt aivan innoissasi puolestasi. Otahan iisisti, mutta ennen kaikkea NAUTI treeneistä pitkän tauon jälkeen. Tsemppiä toipumiseen nyrkkeilyharrastuksen pariin palaamiseen! <3

Mimosa

Mun on monta kertaa pitänyt alottaa toi kuntonyrkkeily, mutta se on aina jäänyt. Saaks udella, että missä käyt nyrkkeilee? Tai voitko suositella jotain hyvää paikkaa Treellä?

Elina U.
Lentoaskeleita

Totta kai saa kysyä! :) Eli olen käynyt Nääshallilla Tampereen voimailuseuran kuntonyrkkeilyssä. Kävin syksyllä alkeiskurssin, ja nyt keväällä menin jatkajien ryhmään. Tunneilla on jotenkin sellainen rento meininki (siis ilmapiiriltään, tunnit ovat fyysisesti tosi rankkoja, mutta onneksi voi tehdä oman kunnon ja fiiliksen mukaan), ohjaajat on kivoja/osaavia, salilta saa lainaan hanskoja tarvittaessa. Tunnit koostuu kolmesta osasta: pistariharjoittelusta, säkkitreenistä ja lihaskunto-osuudesta. Alkeisryhmässä harjoiteltiin myös paljon oikeaa tekniikkaa. Plussana vielä tosi edullinen kausihinta verrattuna kuntosaleihin! Ainoana miinuksena tulee sitten ryhmien melko iso koko, mutta vaikka vähän ahdasta onkin joskus niin silti ollaan aina mahduttu tekemään (eipä oikeastaan edes sen ahtaampaa kuin suositulla jumppatunnilla suosittuun aikaan kaupungin kuntosaliketjujen tunneilla). Eli voisin kyllä suositella. Tossa on vielä linkki seuran sivuille. Vielä varmasti kerkeää aloittamaan vaikka kausi onkin startannut, minäkin hyppäsin syksyllä mukaan vaikka muilla oli takana jo kuudet harkat! :)

Jeba
Tuuliajolla

Mun henkireikä on tällä hetkellä pojan päiväuniaika ja kerran viikossa oleva joogatunti. :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Kuulostaa aivan ihanalta, päikkärit on kyllä parhaita. Hiljainen talo, suloinen tuhina ja ei kuin kahvi tippumaan tai tee kiehumaan, lehti/kirja/läppäri käteen. Jooga tekee varmasti aivan huippuhyvää kropalle ja päälle raskauden aikana! Nautihan odotusajasta! <3

Jeba
Tuuliajolla

Niinpä, se hiljaisuus on sitä jotain. <3 kiitos, parhaani yritän! :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Hahahahaha! :DD Tiedätkö hyvin mielelläni joskus kokeilisinkin, voin kuvitella että siinä on jotain tosi terapeuttista. On tosi outoa, että vaikka olen eläinihminen sydänjuuria myöten, niin pelkään jotenkin hevosia. Ne ovat mielestäni yksiä maailman kauneimmista eläimistä ja todella kiehtovia, mutta silti minussa asuu vain outo pelko niitä kohtaan. Ihailen mielelläni etäämmältä, mutta en tiedä uskaltaisinko ratsastaa.

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Mun henkireikä on tällä hetkellä Zumba kerran viikossa. Haluaisin käydä useamminkin jumpalla ja mielellään jossain tanssillisessa, mutta arjen aikataulut tekee sen tällä hetkellä vaikeaksi, koska en halua pihistää vähästä perheen yhteisestä ajasta enempää tai laittaa poikaa hoitoon hoitopäivän päälle. Mutta kotona onneksi jaksan myös jonkin verran jumppailla. Mullakin oli pitkä kausi, etten vaan saanut itseäni liikkeelle ja nyt huomaa, että parikin kunnon liikuntapuristusta viikossa saa mielen virkeämmäksi ja olon kaikin puolin paremmaksi. :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Zumba on kyllä niin hauskaa! :) Varsinkin jos on hyvä ohjaaja, niin tunnilta lähtee AINA hymy huulilla. :) Hei kerropa salaisuutesi, miten saat itsesi kotijumppailemaan? Olen monta kertaa yrittänyt, mutta jotenkin kynnys aloittamiseen tuntuu aivan megaisolta kun kukaan ei ole "käskemässä". :D Jos saisin nyrkkeilysäkin kotiin, niin sitä kyllä varmaan paukuttaisin kaikki vapaahetket. Kaikki riidatkin tyssäisivät jo ennen puhkeamistaan, kun minä voisin vetäytyä nyrkkeilysäkin ääreen! :DD

Nannannaa
Pahinta Nannaa

En mä oikein tiedä, miten mä patistan itseni siihen. :D Jotenkin siitä on vaan tullut itelle sellanen kunniakysymys. Sit helpottaa, että jumppamatto ja käsipainot on näkyvillä. Jos jemmaan ne johonkin, niin voi mennä monta päivää, että "unohdan" niiden olemassaolon. ;) Yks asia, millä myös saan itteni jumppaamaan, tai ainakin venyttelemään, on mun selkä; se kun kiukuttelee, jos en säännöllisesti sitä vetreytä. Ja usein mulle käy niin, että kun hiukan vaan venyttelen, niin iskeekin aivan valtava himo jumpata enemmän ja hupsheijaa, yhtäkkiä menikin 45 min. :D

Nyrkkeilysäkki ois muuten ihan loistava kotiin! :D Vois tosiaan auttaa kiukun purkamisessa. ;)

Kommentoi