Vautsi mikä yllätys

Lentoaskeleita

Eilen illalla, juuri käytyäni hakemassa pussillisen lohtujogurttilakritsia Punnitse&säästästä  melkoisen tympeän päivän päätteeksi, sähköpostissani odotti huippukiva ja ennenkuulumaton ylläri. Onnetar oli arponut minut Lilyn toimituksen kuvaa päiväsi -haasteen voittajaksi! Siis minut! Voitin kameran! Mitä ihmettä!

Minä en ole koskaan voittanut mitään. Tai no, voitin ala-asteella repullisen Snickersejä Citymarketin kilpailusta, ja kerran viikossa saan puhelun, jossa juuri minun julistetaan voittaneen vanhojen tilaajien joukosta tarjouksen milloin mihinkin lehteen. Olin muuten aika katkera, kun isäni kuvitteli Snickers-repun käyvän kesäloman lopulla uudesta koulurepusta, kun kaikilla kavereilla oli uudet Eastpakin reput.

(kuva lainattu)

En voi uskoa tuuriani, sillä olin juuri muutama päivä sitten harmitellut, kuinka järjestelmäkameraa ei uskalla kantaa mukana ihan joka laukussa, eikä se oikein mahdukaan muuta kuin hoitolaukkuun. Ja voi järkkäri-parkaa joka on joutunut välillä matkustamaan hoitolaukussa ilman suojaa (puhtaaseen) vauvan pyllynpesupyyhkeeseen kiedottuna. Canon on ehdottomasti lempparein kameramerkkini, joten odotan sormet syyhyten pääsyä kuvailemaan uudella IXUS 240:lla! Tutkiskelin juuri kameran toimintoja Canonin sivuilta, ja vaikuttaa ihan superkätevältä. Kamerassa on jopa Wi-Fi-yhteys, joka on varsinkin bloggaajan unelma. Tällaisille pienemmille kameroille löytyy myös kivoja suojapussukoita, joten lupaan ettei tämä koe järkkärimme nöyryyttävää kuljetustapaa. 

Syy eilisen tympeyteen olen jo tiivistänyt  -postaukseenVoihan hampaat, joten säästän teidät itseni toistamiselta. Täällä kirjoittaa siis kahvilla käyvä unissakävelijä. Lisäksi suunnitelmissani oli koko perheen retki muskarin jälkeen (muskarista luonnollisesti myöhästyimme) hämeenpuistoon pystytetylle eurooppalaiselle ruokatorille. Kuvittelin, kuinka vauvan nukkuessa päikkäreitä minä ja mies maistelisimme juustoja ja muita herkkuja, sekä söisimme rauhassa jonkun ihanan kojun antimia niitä näitä höpötellen. No ei mennyt ihan niin, tein ensin juoksuretken pankkiautomaatille approa viettävien opiskelijoiden läpi puikkelehtien, sitten päädyin Metson vessaan imettämään vauvaa miehen syödessä sinä aikana ensimmäisestä kojusta ostamaansa patonkia, kävelimme puiston nopeasti läpi ja minä hotkin vuohenjuustokreppi-annokseni viidessä minuutissa miehen hyssytellessä vauvaa. Oli kuitenkin mahdottoman hyvä viiden minuutin makuelämykseksi!

 

Ei olisi kyllä voinut parempaa päivää yllätysvoitolle osua. Ilta päättyi hymyssä suin.

Ihanaa viikonloppua!

 

 

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Heiiii! aivan mahtavaa että voitit kameran! kannatti olla rohkea ja osallistua! :))

T.Pauliina

Kommentoi