Palokunta kävi kylässä

(Miksi tämä ei tee kappalejakoja, vaan koko tekstin putkeen?) Nyt oli kerrassaan jännittävä lauantai-ilta. Olin tullut juuri koirien kanssa lenkiltä, kun naapuri soitti ovikelloa. Hän sanoi, että meiltä tulee niin sakeaa savua, että päätti tulla tarkistamaan, onko kaikki hyvin. Me kerroimme, että keittiön puuhellassa on tulet ja poltimme vähän pahviroskia siinä. Naapuri epäili, että matalapaine ohjasi savun niin… ja poistui. Kun tuli oli sammunut, aloimme ihmetellä, miten piipusta kuuluu niin kova humina. Minä ihmettelin myös rapsahduksia muurauksessa. Yhtäkkiä huomasimme, että hormin maalipintaan oli ilmestynyt halkeamia. Soitin isälle, joka epäili, että piipussa on nokipalo. Ei auttanut, kuin soittaa hätänumeroon. Menin puhelimessa paniikkiin ja mies otti luurin itselleen. Hän selitti kylmän rauhallisesti tilanteen ja minä puin vauvan toppavaatteisiin. Ajatuksena oli vain saada lapsi ja koirat pian ulos. Mies rauhoitteli, että menisin ajelemaan pikku lenkin ja sanoi, että palokunta on tulossa tarkastamaan tilanteen. Ajoin sen aikaa, että vauva nukahti ja tullessani takaisin tien varressa oli kaksi isoa paloautoa. Olimme soittaneet juuri oikeaan aikaan. Piipussa oli nokipalo. Pari miestä kiipesi katolle nuohoamaan kekäleitä ja toiset ottivat niitä pois tuhkaluukusta ja kantovat ulos. Meillä kävi juuri 1,5 kuukautta sitten nuohooja, mutta häneltä oli ilmeisesti jäänyt yksi hormi nuohoamatta.  Onneksi ei käynyt pahemmin ja säästyimme vahingoitta. Onneksi naapuri kävi ovella ja onneksi meillä on toimiva palokunta. Ehdin jo monta kertaa miettiä, miltä tuntuisi jäädä ilman kotia ja tavaroita. Ennen, kuin poistuin autoon, mielessäni kävi pienen hetken kallein esineeni, rakas kitara, mutta ajattelin sitten, että tavara on vain tavaraa ja tärkeimmät ovat tässä: me, lapsi ja koirat. Tapahtumasta jää varmasti ikuinen pelko tulisijoja kohtaan, enkä taida uskaltaa raapaista tulitikkua vähään aikaan. Nuohooja kävi seuraavana aamuna tarkistamassa ja puhdistamassa piipun. Hän sanoi lähtiessään, että kaikki on kunnossa ja voimme laittaa tulet pesään.  Omakotiasumisessa on puolensa ja huolensa.     

Koti Sisustus

Makuuhuone

Makuuhuoneen remontti valmistui heinäkuussa. Tästä lähdettiin liikkeelle.

makkari1.jpg

makkari2.jpg

makkari3.jpg

makkari4.jpg

Ensikisi kyytiä sai vanha muovimatto. Ajattelimme jättää vanhan lankkulattian esille ja laittaa sen alle lisäeristystä, mutta huomasimmekin lankkuja irroittaessa, että ne olivat liian kapeita, menivät helposti rikki, eivätkä näyttäneet hyvältä. Niinpä tarkistimme eristeet (jotka olivat erinomaisessa kunnossa), laitoimme lankut takaisin ja päädyimme hankkimaan laminaatin. Eristimme ulkoseinät kipsilevyllä, maalasimme muut seinät harmaalla sävyllä ja tapetoimme yhden seinän. Onneksi saimme asiantuntija-apua kirvesmies-isältäni ja remontissa auttoi appi-isä, joka on ammatiltaan puuseppä.

Käytimme Coloria Greenline remonttimaalia, joka on hajuton, täysin muoviton, hengittävä ja ympäristöystävällinen maali. Se estää homeen, bakteerien sekä sienten kasvun seinäpinnoilla. Rintamamiestalon remontoinnissa täytyy olla tarkka materiaalien hengittävyyden kanssa.

makkarii.jpg

makkari5.jpg

Huoneen sisustus on vielä vähän kesken, mutta ainakin nämä esineet ovat jo löytäneet paikkansa. Tuoli löytyi talon varastosta ja se on kauniisti krakeloitunut ajan saatossa. Unisieppari oli tuparilahja ystävältämme, joka on sen itse askarrellut. 

tuoli.jpg

 

unisieppari.jpg

Samaan aikaan remontoimme myös eteinen loppuun ja kirjoitan siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Koti Sisustus DIY