Antaminen ei köyhdytä
Meillä kotona on opetettu, että köyhä antaa vähästäänkin. Tätä oppia mä oon koittanut noudattaa parhaani mukaan, vaikka se joskus tuntuukin raskaalta. Ehkä siksi, että sitä on oppinut säälimään kaikkea ja kaikkia. Se on aika raskasta, varsinkin täällä Indonesiassa, jossa kurjuutta näkee päivittäin.
Kaikkia ei voi auttaa, vaikka kuinka haluaisi. Olisin itse kadulla, jos venyisin joka suuntaan aina, kun näen apua tarvitsevan. Kuitenkin pienillä jutuilla on kiva ilahduttaa, silloin kun rahkeet riittää. Aina voi tehdä jotain. Oon Malesiassa ja täällä Balilla käynyt orpokodissa jakamassa ruokaa, lääkkeitä, vaatteita ja muuta tarpeellista. Musta on hyvä, että samalla, kun matkustaa voi tehdä matkakohteessa jotain hyvää. Ja samalla nähdä millaista orpokodissa oikeasti on. Suosittelen vaikka tekemään kaveripiirissä pienen keräyksen ja rohkeasti käydä orpokodissa ilahduttamassa lasten päivää.
Täällä Balilla me pelastettiin meidän August-koira kadulta ja annettiin sille rakastava koti. Ja saatiin takaisin niin paljon rakkautta. Mun on vähän vaikea kirjoittaa tästä aiheesta vielä, mutta mainitsen tässäkohtaa, että Augustia ei enää ole. On monta teoriaa siitä mitä meidän vauvalle kävi, mutta lyhyesti kerrottuna August ei yksi aamu enää palannut pissareissultaan takaisin. Aivan järkyttävä juttu ja meillä on itketty tätä asiaa kuukausitolkulla.
August oli ennen katoamistaan tuonut meille mukanaan kadulta koiran, jolla oli keuhkokuume ja koira veteli selkeästi viimeisiään. Otin tän mun Rosieksi nimeämän reppanan huomaan ja sain hyväntekeväisyysjärjestön hakemaan Rosien hoitoon. Parin viikon päästä Rosie tuotiin takaisin meidän kadulle ja siitä saakka me ollaan pidetty siitä huolta. Myös Rosie toi mukanaan meille pennun nimeltä Blackie. Nyt me syötetään näitä kahta karvaista kaveria kahdesti päivässä.
Myöhemmin ollaan kuultu, että Rosien nimi ei ole Rosie ja sillä on omistaja, joka ei selkeästikään osaa pitää huolta koirasta, ei edes antaa sille ruokaa. Ihan kun meidän August olisi tiennyt kohtalostaan ja lähetti meille kaksi muuta söpöläistä paijattavaksi.
Me ollaan pyritty myös auttamaan meidän paikallisia raksamiehiä pienillä asioilla. Seuraavaksi me annetaan yhdelle näistä ihanista työmiehistä englannin oppikirja, koska hän haluaisi kovasti opiskella. Meidän autokuskille me annetaan elokuvaliput, koska hän haluaisi tehdä jotain länsimaalaista ja hauskaa mihin itsellä ei ole varaa.
D on myös monissa meidän matkakohteissa opettanut poikia tekemään rastoja ja jättänyt heille virkkuukoukut tätä hommaa varten. Pojat voi sitten tehdä kavereille tai turisteille rastoja ja tienata muutaman lantin. Matkoille otetaan myös yleensä mukaan tikkareita tai muita herkkuja lapsille jaettavaksi.
Sumatralla meidän majapaikka oli järjestänyt ihanan keräyslaatikkon jonne sai jättää omia surffitavaroitaan jalkaremmeistä vahaan. Ne sitten annettiin surffauksesta kiinnostuneille paikallisille.
Kööpenhaminassa mä oon joulun aikaan vienyt kodittomille ja heidän koirille joululahjoja. Hölmistyneinä, mutta kiitollisina ne on aina otettu vastaan. Ei avun tarvitse aina olla mitään sen kummempaa tai kallista.
Rohkaisenkin nyt kaikkia lukijoita auttamaan vähemmän onnekkaita tavalla tai toisella. Olisiko naapurissa vaikka yksinäinen ihminen joka kaipaa juttuseuraa? Avun ei tarvitse edes maksaa mitään. Uskon siihen, että meillä kaikilla on kivempi olla, jos vähän jeesataan toisiamme. Kaikki ei osaa tai uskalla pyytää apua.
Mä olen se itkupilli, joka suree toisten kohtaloita, mutta mun on itseni helpompi olla, kun tiedän, että edes yritän auttaa. Oon miettinyt, että ehkä mä sitten olen myös itsekäs jollain tapaa, kun saan mielenrauhaa näistä jutuista. En ole kasvissyöjä, lennän lentokoneella ja teen montaa muutakin pahaa asiaa. Oon siis haitaksi ympäristölle. Mä koitan olla vähän parempi ihminen mun omalla tavalla. Antamalla vähästäni. Tai paljostani. Riippuu mistäpäin maailmaa asiaa katsoo ja kuka katsoo.
Tällä hetkellä oon maailman onnellisin ja silloin on myös helppo jakaa muille. Varmasti tulee myös aikoja, kun joudun taas itse pyytämään apua. Muuttoapua, apua työnhakuun, huolille kuuntelijaa jne. Ja uskallan sitä myös pyytää. Esimerkkinä toimii meidän katukoira Rosie, joka olisi jäänyt kadulle kuolemaan, ellei se olisi uskaltanut raahustaa meidän portille pyytämään apua.
