It’s a wrap
Mä valmistuin just äsken!
Enpä olis kyllä uskonut, että tääkin päivä lopulta koittaa. Eikä mennyt kuin puoli vuotta yliaikaa. Aamulla juoksin opintotoimistoon ja varmistin, että mulla todella on ne vaadittavat 240 opintopistettä, laitoin opparin Theseukseen ja anoin tutkintotodistusta. Voitteko uskoa, että pääsin nyt tokalla yrityksella jopa ruotsin kurssista läpi. Kirkas ykkönen komeilee papereissa! Tää tapahtui kyllä salettiin vain opettajan armosta eikä siitä, että olisin oikeesti saanu kokeesta puolet oikein. Eli nyt sitte vihdoin 4,5 vuoden jälkeen oon valmistunut tuottajaksi Tamkin elokuvan- ja television koulutusohjelmasta. Haha en haluu kirjoittaa tähän, että mun nimike on medianomi koska se kuulostaa niin ankeelta. Mutta jes!
Tämmöseltä näyttää helpottunut ja onnellinen ihminen. Saattaa muuten olla vika selfie koulun vessassa:D
Nyt vaan istun tässä koulun kahviossa ja mietin, että mitäs nyt sitten. Itseasiassa kävin tänään kyllä koekuvauksessa yhtä tv-sarjaa varten ja jos saan sen roolin, ni sitte on keväällä ainaki vähäks aikaa hommia. Toivotaan parasta.
Tampereen kämppä pitäis tyhjentää vielä ennen vuodenvaihdetta, mennä jouluksi Poriin ja välipäivinä lähteä Ylläkselle. Siinä kaikki suunnitelmat joita mulla elämästä tällä hetkellä on. Pelottavaa mutta niin hauskaa!
Meitsi, Kebne, Ossi ja Kemo Iltakoulussa. Taas oli näköjään peukutuksen paikka.
Ainiin viikonloppuna olin Helsingissä ja oli jälleen kerran ihan parasta. Ensin perjantaina kirjottelin vikoja esseitä Johdossa ja sitte istuin iltaa poikien kanssa. Lauantaina käytiin Torissa syömässä ja illalla mentiin ystävien kanssa Cohonekseen Mohitoille ja sieltä perus Beeffiin. Sunnuntaina tulin sitte tänne Tampereelle ja himassa mua odottikin yllätys! Mun vanha kämppis muutti uuteen asuntoon ja siks asun nyt joulukuun ajan väliaikasen kämppiksen kanssa.
Tääkin oli muuten hauska juttu, että miten sain vuokranjakajan joulukuun ajaksi.
Istuin koululla opparia kirjottamassa ja puhuin puhelimessa vuokranantajani kanssa. Selitin sinne luuriin, miten mulla ei ehkä oo varaa maksaa yksin joulukuun vuokraa ja että on ihanaa muuttaa Tampereelta pois, koska mulla ei edes oo täällä kovin montaa ystävää. Sitte lopetin puhelun ja viereisen pöydän tuntematon jäbä kävelee mun luo, kättelee ja sanoo ”Moi mä oon Pekka, mä voin olla sun ystävä, muutetaanko yhteen?”
Mä vaan katon tätä tyyppiä ja sanon asia selvä. Haha!
Mutta eilen menin siis kotiin ja siellä mua odotti pöydässä ihan superhyvä halloumisalaatti, valkosipulilla ja tomaatilla täytettyjä leipiä ja itetehtyä puolukkamehua. Voin kertoa, että olin maailman onnellisin sillä olotila saattoi olla hieman nihkeä lauantain fiestailuista johtuen. Siinä me sitten syötiin musiikkia kuunnellen ja juteltiin johonkin puoli kahteen asti. P a r a s t a.
Gourmetkattaus. Huomatkaa meidän reilunkokoset lautaset… astiakaapissa kävi vähän kato kun kämppis vaihtu.
Nomutta. Nyt voisin ehkä keksiä jotain tekemistä ja mennä pois tästä koneelta. En kyllä tiiä, että mitä sitä tekis mutta ehkä vois vaikka alkaa pakata muuttoa varten…
Kuullaan kaverit!
X Kaisa
Ps. En usko, että kuvien taso voisi tästä enää surkeemmaksi mennä. Mutta mä viis välitän pikselimössöstä tänään! Ja otan koodia Masaan, joka toivottavasti jälleen antaa mulle Olympuksensa pitkäaikaislainaan.
English: I just graduated so i dont even care that quality of these pics is so shitty. Thumbs up!