My glamour life
Tältäkö se sitten tuntuu kun on siellä oravanpyörässä?
Että joka ilta raahautuu töiden jälkeen johonki lähimpään paikkaan, jossa on mahdollista mennä vaakatasoon, jaksaa just laittaa tv:n päälle (onneks on kaukosäädin!) ja makaa siinä ameeban lailla kunnes on aika mennä nukkumaan. Ja sitte sama uudelleen.
No ei vaiskaan. Vaikka viime viikko oliki vähän rankka ja erilainen tällaselle tyypille, joka ei oo tottunut olemaan duunissa 8-12h päivässä niin hitto et oliki fun!
Mulla on siis yks viikko takana huikeeta glamour-elämää uuden Ypäjä tv-sarjan kuvauksissa ja nyt näätte millanen se oli.
Ekana päivänä menossa töihin. Mulla oli aluks pari toimistopäivää ja sitte ajettiin landelle. Ypäjä- sarja kertoo siis nuorista, jotka opiskelee Ypäjän hevosopistolla. Aikamoista BB-meininkiä voin kertoa! En olis kyl ikinä uskonut et tollasesta paikasta saa noin hyvää matskua. Niin ja arvatkaas mitä… meidän ihana kuvaaja on oikean Big Brotherin tän vuoden pääkuvaaja! Arvatkaa olinko onnessani ku sain omia BB:n kuvaajan itelleni kaheksi tunniksi ku ajettiin Ypäjälle hahhaha!
Tässä näette mun tärkeimmän työvälineen. Armas sekuntikelloni. Toimin siis kuvaussihteerinä eli periaatteessa mun tehtävä on seurata kuvaajaa kun varjo, tuijottaa koska punanen rec-valo alkaa palaa ja kirjottaa kaikki mitä kuvataan aikakoodeineen alemmassa kuvassa olevalle lomakkeelle.
Illalla kuvausten jälkeen merkkaan kohdat mitkä oli mun mielestä hyviä, hauskoja jne. ja vien ne toimittajalle raportoitavaksi. Kuvauspäivän aikana huolehdin myös, että discejä, akkuja, pattereita ja sen sellasia on tarpeeks ja ennen kaikkee et ne on mukana mun repussa!
Sitte me kuljetaan ympäri mestoja päähenkilöitä seuraten, tehdään haastatteluja, kuvataan kuvituskuvia… Tai no mä seuraan ja kirjotan ihan vimmassa :D Toki välillä on sellastaki, että kuvataan tosi kauan jotain mistä ei tarvii niin kirjottaa muistiinpanoja ja silloin lähinnä kerään rohkeutta silittää hevosia ja juoksen kameraa karkuun, etten vaan vahingossa näy kuvassa.
Mitäs mä sanoin siitä glamourista!
Ypäjän hevosopistolla on tosiaan 300 hevosta eli porkkanoita kuluu…
Päivän viikon asu!
Oon oppinu jo viikossa vaikka mitä hevosista. Ehkä.
Hahah tässä kuvataan ammattimaisesti jotain maisemakuvaa.
Oisin halunnu et tää jättisieni ois päässy kuviin, mut mun ehdotus tyrmättiin jyrkästi.
Siellä killuu kuvaaja! Uudet kuvakulmat ja sillee.
Täällä (saunassa) mä sitten asun Ypäjä-päivinä.
MIKSI hevosilla on aina niin friikit nimet?! Pliis kertokaa joku jos tiiätte. ”Rapin Aatos, Kihilon Tuire, Taikasalama…” For real?
Maailman ihanin autoa ajava husky. Haluan.
Jaaaa…. Sitten taas venaillaan. Kyseessähän on siis dokumenttirealitysarja eli me seurataan kaikkea vähänkään mielenkiintosta mitä päähenkilöt tekee. Tässä odotellaan erästä tyyppiä ylioppilaskirjotuksista.
Sekuntikellon jälkeen ehkä tärkein juttu.
Se tapahtui! Kahden päivän rohkeudenkeräämisen jälkeen meitsi koski hevosta! Aion kyl vielä ratsastaakin, odottakaas vaan.
Mä tiedän mihin nää laitetaan!
Viimisen päivän asueleganssia.
Sitte olikin jo perjantai ja pääsin takas Helsinkiin. Perjantai ja lauantai kului teemalla ”raskas työ raskaat huvit”. Tässä ainoo otos railakkaista juhlinnoista. Adamsin aulan viherkasvi.
Lauantaina aamulla heräsin ja näytin tältä.
Ihana Aleksi leipasi meille lohipatongit täytteineen aamupalaksi ja hmm mun tehtävä oli valmistaa… viskikolat.
Tällä viikolla mulla onkin sitte jälleen toimistoviikko (torstaita lukuunottamatta) eli kaks tietokonetta edessäni mä litteroin jo kuvattuja matskuja. Litterointi tarkottaa sitä, että toiselta koneelta katon materiaaleja ja toisella kirjotan kaiken mitä kuvassa tapahtuu ja mitä kukakin sanoo.
Huh. Siinä se. Nyt meen nukkuu moikka!
My first week as a script supervisor. Full of horses, mud, cameras, computers, long days, good teams and amazing friends. Love my new internship place.