Dingli Cliffs – pala luontoa
Yksi asia mitä kaipaan Suomesta todella paljon on luonto. Se, että voi koska tahansa lähteä vaikka metsään kävelemään ja nauttimaan luonnosta ja sen rauhasta. Tällä pienellä kivisellä saarella vihreää ei näy kovinkaan paljon. Varsinkaan kaupunkialueilla. Itse asun Pietassa mikä alueeltaan on aika rauhallinen. Mutta päätien varrella asuminen tuo omat melunsa. Varsinkin kun rakennuksissa ei juuri eristeitä ole, kaikki liikennemelu kuuluu sisälle todella hyvin. Onneksi sentään edes yötä vasten vähän hiljenee.
Googlettamisen jälkeen löysin yhden paikan, jossa oli pakko päästä käymään. Pääsisi ihastelemaan luontoa eikä tarvitsisi jatkuvasti kuunnella autojen pörinää ja muita vilkkaan kadun ääniä. Onnekseni perjantaille sattui vieläpä aivan loistava aurinkoinen sää. Mikäs sen parempaa kuin lähteä juuri sellaisena päivänä tutustumaan taas lisää tähän saareen. Msidan Kullegin pysäkiltä matkustin Vallettaan, josta matka jatkui bussilla numero 52 suoraan Dingliin, joka sijaitsee Maltan länsirannikolla.

Dinglissä erehdyin sitten tietysti jäämään paria pysäkkiä myöhemmin pois mitä olin ajatellut. Mutta saipahan kävellä ja tutustua tähän paikkaan vähän paremmin. Pieni kylä, joka oli aika nopeasti kävelty läpi ilman mitään kummempaa nähtävää.


Suuntana oli kuitenkin Dingli Cliffs, joka tarjoaa aivan upeat maisemat merelle ja myös toisin päin. Tämä paikka sijaitsee 253 metriä merenpinnan yläpuolella ja on myös koko Maltan korkein kohta. Kovin paljoa porukkaa täällä ei ollut. Bussimatka kestää noin tunnin ja Vallettasta tosiaan pääsee helposti suoralla bussilla. Dingli Cliffs on täydellinen paikka, jos haluaa pois turistihälinästä ja ihastelemaan luontoa. Vaikka se aika karun näköistä paikka paikoin silti olikin. Dingli Cliffsillä ei sinänsä mitään ihmeempiä ole muuta kuin se luonto. Ja löytyy sieltä myös yksi ravintola, jossa pääsee syömään ja juomaan. Itsekin kävin tässä paikassa syömässä. Ihan kohtuuhintainen paikka ja hyvä ruoka.



Tällä reissulla joku paikallinen lammaspaimen oli myös eksynyt paikalle. Aika kivistä maastoa tuo toki on noin kallioisella alueella. Mutta silti yllättävän vihreää myös.



Luonto ja rauhaa kaipaavalle tämä on oiva paikka tulla viettämään päivää. Itse olin sen verran myöhään päivällä liikkeellä, etten ihan kaikkea ehtinyt tuolla nähdä. Kävelin lähinnä tuohon St Mary Magdalene kappelin kohdalle ja siitä takaisin ravintolaan. Tie olisi jatkunut siitä vielä eteenpäin. Mutta jää ainakin nähtävää vielä seuraavalle kerralle. Tänne varmasti palaan vielä myöhemmin uudestaan.