Vuosi Maltalla

Viime sunnuntaina tuli tasan vuosi siitä, kun saavuin tälle pienelle kiviselle saarelle keskellä Välimerta. Tämä vuosi on mennyt yllättävän nopeasti. Varmasti ollut yksi hulluimpia päätöksiä lähteä asumaan maahan, jossa en ole koskaan aikaisemmin ollut edes lomamatkalla. Saati etten tuntenut täältä ketään ennestään. Pienuudestaan huolimatta tämä saari on onnistunut ihastuttamaan monin eri tavoin. Koostaan huolimatta täällä on todella paljon nähtävää ja koettavaa. Edes vuodessa en ole ehtinyt käymään vielä joka paikassa. Sen lisäksi on löytynyt monia paikkoja, joissa haluaisi käydä yhä uudestaan. Toki on myös niitä asioita, jotka saavat joskus hermot hieman kireälle, mutta niin se on monessa muussa maassakin. Ja yllättävän hyvin asioihin täällä on tottunut. Tähän toki on varmasti vaikuttanut aikaisemmat matkustelut, joiden myötä huomannut, että maailma on vaan niin erilainen. Toisaalta se on hyvä asia. Se olisi jopa omasta mielestäni kamalaa, jos joka paikassa olisi samanlaista. Täällä ihan parhautta on rento elämä, ihmiset (niin paikalliset kuin expatit), ruoka, historialliset pikkukujat kaupungeissa, meri ja joskus jopa se luonto (silloin kun sitä nyt sattuu löytämään). 

_20180914_113413.JPG

Töissä on myös sujunut ihan mukavasti. Porukka tuntuu vaihtuvan asiakaspalvelun puolella aika tiuhaan. Itsekin toisinaan katsellut, josko sattuisi muita hyviä tilaisuuksia löytymään. Kuitenkaan se aspaduuni ihan sitä unelmatyötä kuitenkaan ole. Onneksi tässä ei kuitenkaan ole mikään kiire. Jotnekin ihastunut tähän työkulttuuriin silti. Hommia tehdään kunnolla mutta samaan aikaan on sellainen mukavan rento työilmapiiri. Ei liikaa sellaista jäykistelyä, joten mikäs sen parempaa. 

Toistaiseksi ajatuksissa ei ole muuttaa johonkin toiseen maahan, saati palata takaisin Suomeen. Toisinaan jopa tuntuu siltä, että mitä enemmän uutisia Suomesta lukee (erityisesti politiikan osalta), niin sitä vähemmän tekee mieli palata takaisin. Mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan tai mistä sitä itsensä löytää vaikkapa viiden vuoden päästä. Mitä vaan voi tapahtua ja kaikki on mahdollista 🙂 

Tällä hetkellä olisi vielä pari päivää töitä jäljellä ja sen jälkeen onkin viikon loma. Vanhemmat tulevat tänne sunnuntaina viikoksi lomailemaan. Tarkoituksena olisi pyöriä vähän ympäri saarta ja käydä myös Gozolla. 

Noin pari viikkoa sitten tehdystä Sardinian reissusta yritän myös jossain vaiheessa tehdä blogikirjoitusta. Se varmaan onkin seuraava jutun aihe 🙂 

Kulttuuri Matkat

Aurinkoisen sään vastakohta Maltalla

Tuossa aikaisemmin kirjoittelin siitä, millainen kesä täällä Maltalla on. Lämmintähän täällä tosiaan riittää ja kuten aikaisemmin olen todennut, niin Malta lupaa 300 aurinkoista päivää vuodessa. Millaisia ne muut päivät sitten ovat? No, ne voivat olla sateisia ja tuulisia. Tai sitten Afrikan safareilta tulee hiekkaa, joka tunkeutuu ihan kaikkialle. Joskus voi olla myös ukkosmyrskyjä. Joskus nämä sateet ja ukkosmyrskyt ovat melko rajujakin. Pari kolme viikkoa sitten annettiin ukkosmyrsky varoitus ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Ja viikko sitten jälleen oli luvassa paljon sadetta. Jopa niin paljon, että oma vuokrantantaja pyysi käydä tarkistamassa katolla, että siellä on kaikki kunnossa. No eipä se silloin ainakaan omalla asuinalueella pahemmin satanut. Mutta tästä tuli mieleen postausaihe. Ihan vaikka vastapainoksi niille ihanille aurinkoisille päiville, joista täällä saa enimmäkseen nauttia. 

Pari vuotta sitten reppureissasin Intiassa kuukauden juuri monsuunikauden aikoihin. Vaikka se taisi kyllä olla monsuunikauden loppua, sillä reissu tehtiin elo-syyskuussa. Kuvittelin, että ne monsuunikauden sateet ovat pahoja ja vettä sataa paljon. No, satoihin sitä. Mutta pakko myöntää, että täällä Maltalla ei tarvita monsuunikautta erikseen sitä varten, että vettä sataisi normaalia enemmän. Tuntuu, että joka kerta kun tänne luvataan vesisadetta tai ukkosmyrskyä, niin sitä vettä sataa ihan älytön määrä. Melkein joka kerta kun vettä sataa, niin Maltalla nähdään tulvia. Toisaalta mietin, että johtuuko ne oikeastaan edes veden määrästä. Voi olla, että tämän saaren maasto on sellainen, että se vesi jämähtää tulvaksi helpommin tiettyihin paikkoihin. On nimittäin sitä ylä- ja alamäkeä todella paljon. Ja aika iloisesti se vesi tuntuu juoksevan alamäkeä pitkin ihan joka kerta. Ja sinne alas se sitten kertyykin. 

Itse olen iloinen, että satun asumaan juuri Pietassa, Gwardamangian alueella. Se on sopivasti mäen päällä eikä siellä kovinkaan paljon tulvia ole ollut. Useimmiten se vesi valuu alas Msidan puolelle. Pahimmillaan nämä tulvat kuitenkin aiheuttavat sen, että täällä irtoilee teillä olevat kaivonkannet. Niitä reikiä on sitten kiva yrittää huomata vesimassan läpi kun ajaa autolla. Helmikuussa ollut raju myrsky aiheutti muutamille autoille vahinkoja juuri tästä syystä. Ja toki se vesi sitten helposti pääsee tulvien takia myös asuntojen kellareihin ja autotalleihin. Ja kyllähän sitä vettä tietysti voi tulla sisälle myös seiniä pitkin kun oikein rankasti sataa. Tästä voi lukea lisää maaliskuun postauksessa ”Erilaista elämää pienellä saarella”. 

Eli ei, täällä ei ihan aina se aurinko kuitenkaan paista. Välillä vettä tulee kuin saavista kaatamalla niin, että varpaat kastuu, halusi tai ei. Siihen kun lisäksi sattuu tuulemaan oikein kunnolla tai ukkostamaan, niin sateenvarjon käyttämistä on aivan turha edes harkita. Loppuun muutama kuva, jotka otettu pääasiassa Bay Easyn ja Times of Maltan sivuilta. Ensimmäinen kuva on oma kuva, jonka nappasin marraskuussa.

_20180822_214221.JPG

_20180822_212913.JPG

_20180822_212940.JPG

_20180822_213816.JPG

_20180822_213835.JPG

_20180822_213856.JPG

_20180827_210908.JPG

Viimeinen kuva on myös Bay Easyn facebook sivuilta. Oikeastaan se oli video, josta nappasin kuvan. Oli vaan aika hillittömän hauska huomata, miten jotkut nauttivat vesisateista. Tämä kuva oli otettu ilmeisesti pari kolme viikkoa sitten olleesta ensimmäisestä rankkasateesta. 

Kulttuuri Matkat