What is love?
Miltä se rakkaus tuntuu? Olenko ollut rakastunut?
Rakkaus on monimuotoinen ja monimutkainen asia. Rakkaus ei tunteena ole vain yksi tunne, vaan rakkaus sisältää kaikki tunteet. Se on kiintymystä, surua, onnea, vihaa, intohimoa.. Sen takia sitä onkin välillä vaikea ymmärtää.
Luulin olevani rakastunut ollessani 3 vuotta entisen mieheni kanssa yhdessä. Luulin olevani rakastunut sanoessani ”kyllä” kosintaan ystävänpäivänä. Vuosi kihlauksen jälkeen pakkasin tavaroita yhteisestä asunnosta ja muutin pois. En ollut rakastunut.
Se mikä sai mieleni muuttumaan ja lähtemään oli juurikin rakkaus, tai sen puute. Tunteet olivat hiipuneet kuin tulen liekki. Liekki ei ollut rakkauden liekki, jos näin olisi ollut, liekki ei olisi sammunut. Pahinta oli, että uskottelin itselleni melkein puolen vuoden ajan olleeni rakastunut. Huijasin itseäni rakastamaan häntä, olemaan hänen kanssaan, mutta itseään ei voi huijata pitkään. Eikä toista. Se tunne kun tiedät että rakkautesi toista kohtaan on hiipunut toisen vielä rakastaessa sinua, on hirveää. Et voi kuitenkaan huijata itseäsi rakastamaan toista, koska tunteita ei voi huijata. Niitä ei voi väkisin luoda. On vain hyväksyttävä se mitä tapahtuu. Minulle tapahtui se, että rakkauteni kuoli. Se kuoli siihen, että kasvoimme erilleen. Emme jakaneet samoja ajatuksia, harrastuksia, tekemisiä. Jälkikäteen tuntuu hirveältä ajatella miksi niin kävi. Miksi melkein kolmen vuoden ajan kaikki tuntui menevän hyvin? Elämä tuntui helpolta, mutta sitten, kuin sormia napsauttamalla kaikki muuttui. En ollut onnellinen, en ollut oma itseni. Elin suhteessa hänen vuokseen, en meidän enkä itseni, vaan hänen takiaan jaksoin viimeisen puoli vuotta.
En usko että entinen mieheni ikinä ymmärtää miksi jätin hänet. Hän ei ikinä ymmärrä että rakastin päästämällä irti. Rakkauteni häntä kohtaan oli juurikin irtipäästäminen, päästin hänet pois luotani jottei hänen tarvitsisi elää valheessa. Se tuntuu vaikealta ymmärtää, mutta niin vain on.
Viimeisinä kuukausina suhteemme aikana en enää tuntenut niitä monia rakkauden eri tunteita. Tunsin vain vääryyttä. Vatsassa ei enää lentänyt perhosia hänen kanssa ollessaan, en ollut aidosti iloinen tai onnellinen hänen kanssaan. Ja se ei ole rakkautta.
Rakkaus on sitä kun jonkun kanssa voi olla täysin oma itsensä. Hänen kanssaan on rento ja hyvä olla. Hänen kainaloon voi käpertyä ja olla siinä ikuisesti, hänen lähellään haluaa olla eikä hänestä halua päästää irti. Mietit häntä joka päivä, nytkin. Hän saa perhoset lentämään vatsassasi, hymyn nousemaan korvillsei. Elämä hänen kanssaan tuntuu kevyeltä ja helpolta.
Pelkään että joskus vielä löydän jonkun elämääni. Jonkun johon rakastun. Pelkään niitä vahvoja tunteita. Pelkään sitä, että rakastun, mutta menetänkin hänet. Koska en ole vielä ollut täysin rakastunut, siksi minua pelottaa. Menneisyys ja tapahtumat ovat joltain osin aina mukanamme, mutta joistakin asioita pitäisi vain päästää irti. Ne vaikeimmat asiat ovat tehneet meistä vahvoja, ja varsinkin ne tunteet joita olemme käyneet läpi ovat opettaneet meitä tuntemaan. Meidän vain täytyy oppia luottamaan siihen, että ne tunteet mitä tunnemme ovat olleet oikeita. Niistä meidän täytyy oppia. Oppia samalla itsestämme ja luottaa siihen että kaikki menee vielä joskus hyvin.