Rakkaan isosiskoni polttarit ovat tulleet päätökseen, hyvä niin, alkaa turnauskestävyys loppua. Viikonloppu oli niin onnistunut. Polttarit olivat aivan sankarin näköiset. 

Kaikki lähtivät käyntiin siitä kun sankari saapui tietämättömänä kaikesta ystävänsä kämpille, missä me vieraat yllätimme hänet. Tämän jälkeen lähdimme kohti Naantalia. Siellä ensin ryhmäydyimme, saimme heimonimemme ja odottelimme tulevaa SILTAKEINUA. Siltakeinussa kiipeät sillan alla oleviin rakenteisiin, puet valjaat ja kypärän ja yks kaks kolme, ohjaaja laukaisee varmistimen ja putoat keinumaan tuplaköysien varaan. Tunne oli mieletön, pelottava, mutta mieletön!!! En tiedä tekisinkö toiste. Miltei kaikki hyppäsimme siltakeinun, jonka jälkeen suuntasimme syömään kunnon GRILLISAFKAA!! Särkän grilli tarjosi Suomen parhaat makkaraperunat, suosittelen!

Märisevä mäyrä aka höyryävä puhveli.

Seuraavaksi ohjelmassa oli teemaan sopivat olympialaiset, morsiuskimpun keräystä ja heittoa, appiukon tanssittamista ja niin edelleen.

Huojuava koala ja tärisevä marsu.

Metsässä rymyämisen jälkeen karaokebussi tuli noutamaan meidät ja ajelutti tunnin Turussa. Palasimme kämpille, jossa odotti pizza- ja sushitarjoilu. Loppuilta onkin historiaa…

Oli ihana nähdä kuinka innoissaan polttarisankari oli ja kuinka hän heittäytyi ja nautti. Kaasot olivat nähneet suuren määrän vaivaa ja varautuneet kaikkeen. Myös muut vieraat olivat täysillä mukana ja muodostimme erittäin hyvän heimon. Aamulla söimme vielä runsaan brunssin ja jaoimme ihania muistoja morsiamesta.

Rakas siskoni on täten valmis avioliittoon, ugh! 

Bisous, Julia