Mitä sitä äiti ei tekisi lastensa vuoksi?

Olen kasvattanut tyttäreni 17-vuotiaaksi ja poikani 11-vuotiaaksi. Olen heidän molempien kanssa ’nautiskellut’ Teletapeista.
Paljon. Toisen kanssa enemmän, toisen kanssa vähemmän. Mutta yhteensä erittäin paljon. 

Olin siis sitä mieltä että ehkä olen saanut oman elämäni annoksen näistä värikkäistä hassuista olioista..
Mutta ei, 
uudestaan, uudestaan..

Koska mieheni ei ilmeisesti (?) ole ollut kuuntelemassa niitä ihan niin paljon että olisi saanut omaa annostaan täyteen, hän näytteli V:lle jokusia palasia netistä
ja V hullaantui täysin.
Siispä sanoin miehelle ja V:lle että niitä katsellaan sitten vain isin kanssa. 
Kunnes, jostain syystä äiti heltyi ja tilasimme joku aika sitten
kaikki mahdolliset Teletappi-DVD:t mitä nettikaupasta löytyi.

Ja kyllä vaan, katselemme niitä silloin tällöin, siis minä ja V päivälläkin kahdestaan.
Ja V on vasta 10kk, eli voi vain laskeskella miten paljon vielä ehdimmekään niistä nautiskella..

Tänään sitten olin viettämässä omaa aikaani Kirpparilla ja kas kas, mitäs sieltä äiti bongasikaan,

no Teletappejapa hyvinkin. Ja siis kuinka olisinkaan voinut jättää ne ottamatta?! 

Ja kun näin V:n reaktion tuotuani pehmot hänelle niin kuinka oikeasti olisinkaan voinut jättää ne ottamatta?!?

Meillä siis ’nautitaan’ vielä seuraavat vuodetkin Teletapeista, jokohan ne sitten olisi minun osalta nähty? Tosin nyt en enää ole yhtään niin luottavainen asian suhteen vaan olen jo alkanut ajattelemaan että taidetaan jättää ne DVD:t tuonne kaapin perukoille vielä lastenlastenkin varalle,
joku kumma nuissa hahmoissa vauvoihin vaan vetoaa. 

Meillä on nyt siis Pai ja LaaLaa.

Nyt tämä äiti alkaa metsästämään Tiivi-Taavia ja Hipsua. 

Koska mitäpä äiti ei lapsensa eteen tekisi..