Kotoilua

Alkuviikkomme on ollut touhua ja tohinaa ja loppuviikkomme tulee olemaan menoa ja meininkiä, 
joten oikein tervetullut piipahdus tässä keskellä viikkoa on mukava nössönlössö kotipäivä.

Kaiveltiin nyt toista kertaa PikkuV:n kanssa värikynät esille (kyllä minä hänestä vielä piirtäjän teen..) ja vieläkin vaan kyniä oli kivempi maistella sekä heitellä lattialle.. Mutta kyllä me nyt saatiin jo jotain paperillekin aikaiseksi. Ainakin enemmän kuin ensimmäisellä kerralla.

Valmiin piirroksen lähetämmekin yllätyspostina menemään yhdelle PikkuV:n ihmiselle.

Kotoilupäivän kunniaksi laitan myös hernekeiton porpattamaan. Herneet on eilisestä illasta asti lionnut vedessä ja kohta laitan sen liedelle porpattamaan.
Koska mielestäni vaikka ohjeen mukaan riittää 2 tuntia niin keitto on sitä parempaa mitä pidempään se rauhakseen kiehuskelee.
Eli hyvän hernekeiton tekee aika.

Kotoilupäivän luxusta, lukeminen. Siis aina niinä pieninä hetkinä mitkä PikkuV antaa leikkiessään itsekseen ja mitkä itse annan kotihommiltani.

Maailman parhaimpia loruja!

Keli ku keli, me mennään pihalle!

Rataslenkit näillä keleillähän ei olisi mitenkään mahdollista ilman näitä meidän supervaunuja. Ne siispä kaiveltiin taas kaapista esiin lumien tultua.
Vaunukaverini nukahti matkalle kivaan hytkytykseen ja itse sain kunnon tetsarit tälle päivälle. Riittää kun tekee enää vähän vatsalihasta lisäksi..

Kotiin saavuin sukat märkinä. Väärä kenkävalinta =D

Mutta tästä on hyvä silti jatkaa kohti iltaa. Nyt jo kuivin jaloin.
Luvassa olisi mm. pojan vanhempainiltaa ja huippuhyvää ohjelmaa nimeltä Hyvät ja huonot uutiset! 

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Mikähän ilmiö tämä mahdollisesti on?