Joulukalenteri 20
20. Tämän päivän luukussa ollaankin ihan pihalla.
Siellä nimittäin PikkuV kurkkii lumiukon lisäksi punaisen tonttusen takaa.
Tämä tonttunen on saatu minun appivanhemmilta joskus kauan sitten.
Tonttu on vaneria joka seisoo betonissa. Kädessään oli lyhtykin kunnes meni rikki ja uutta pikkuruista ei ole tilalle löydetty.
Kiva se on noinkin.
Ressukka on joskus mustimpina jouluina joutunut nurmikollakin seisoskelemaan
mutta periks ei oo annettu, ulos se on laitettu, kelillä ku kelillä.
Useimmiten sitten jouluaattoon mennessä hän on sen lumenkin ympärilleen saanut.
Kuten nytkin, toivottavasti pysyvän.
*****
Tänään meillä on PikkuV:n kanssa ollut melkein kulttuurishokki tai miksikä sitä nyt voisikaan sanoa. Peruuntuneista mammatreffeistä johtuen olemme olleet koko päivän kotona tekemättä mi-tään. Ja tiedossa on myös vapaa ilta, vain saunaa ja olemista! On tuntunut hurjalta erolta siihen verrattuna kun semmoisen kolmen melkein neljän viikon aikana ollaan joka ikinen päivä nähty joitain ihmisiä ja tehty kamalasti tonttujuttuja. Ja tänään ei mitään,
se on myös todella hienoa.
Vaikka tietysti suuresti harmittaakin kun jäi kavereiden näkeminen sairastapauksen vuoksi näin joulun alla.
Paranemisia sinne ja palataan asiaan toivottavasti piakkoin. Ajattelin ensin että olisin tapaamisen peruttua avoimeen päiväkotiin PikkuV:n kanssa mutta ajattelin etten halua ottaa riskiä että tässä viime tipassa ennen joulua sieltä tarttuisi jokin tauti. Ehkä vähän tylsää ajattelua mutta silti.
Meillä on siis ollut vapaapäivä joka tuli eilisen hullunmyllypäivän jälkeen tarpeeseen ja ollaan käyty stigailemassa, ihana kun lumet tuli! Ja sitten ollaan vaan oltu, leikitty, nukuttu ja kohta kunhan isommat kotiutuu niin koristellaan kuusikin. Vaikka näkyi tuo keskimmäinen lähtevän juuri vielä kaverinkin luokse. Tänään siis tosiaan koristellaan kuusi ja olen myös antanut lapsille luvan syödä piparitalon.Ajattelin että kivempi se on syödä melkein tuoreeltaan kuin pölytettynä. Itseasiassa juteltiinkin siitä eilen äidin kanssa kuinka me aina jouduimme syömään hirmuisen pölyisen talon, mutta syötävä se oli kun sitä oli niin kauan odoteltu. Eikä meillä ole tilaakaan pitää tuota jos meinataan mahduttaa pöytään edes osa jouluruuuista.
Olen myös tosi iloinen joulukorttirykelmästä mikä eilisen ja tämän päivän aikana on virrannut laatikkoomme. Olin jo alkuviikolla hieman surullinen siitä kun ei kortteja meinannut tulla, että eikö ihmiset oikeasti enää lähetä niitä ollenkaan. Ilokseni huomasin että kyllä he vielä lähettää ja vielä enemmän ilokseni huomaan että tosi moni tekee korttinsa nykyään itse tai ainakin ostaa käsityötä. Se on mahtavaa.
Kirjoittelin äsken kirjeitä serkuilleni ja huomaan höpötteleväni tähänkin nyt kirjeenkirjoitusmuodossa tätä juttua joten paras lopettaa ja toivottaa oikein ihanaa perjantaita kaikille. Meillä alkaa tästä päivästä ihan oikeasti joululoma kun mies jää neljäksi viikoksi kotiin! Tosin itselläni alkaa sinä aikana sitten vuorostani työt. Jännitä tuulia siis luvassa.
Mutta sitä ennen, joulun aika, rauhoittuminen. Odotettu, nautinnollinen rauhoittuminen!
ps. Parisuhdevinkki: Eilisillä treffeillä pelasimme ’parisuhdepeliä’ jossa oli lapuilla mukavia pikku tehtäviä kuten ’kerro puolisollesi lapsuuden joulumuisto’ tai ’Muistele mihin puolisissasi ihastuit, muistele alkuaikoja’ tai ’Kiitä puolisoasi jostain tämän päiväisestä’ jne. Oli ihan erimukava ilta kun ajauduimme juttelemaan menneistä ja tulevista ja tämän hetkisistä, tuttuja juttuja mutta myös jotain uutta.
Aika kului kuin siivillä ja taas tietää astetta enemmän tuosta rakkaasta puolisosta.