DIY sitten
Lähdin tänään valokuvalenkille Vipen kanssa. Tarkoituksena mennä rannan kautta puistoon ja puistosta metsän kautta kotiin. Niin menimmekin. Ja heti järvellä vastaan tuli telkkä pesueineen (jota ennen tosin vastaan tuli tuttava koiralenkillään), rannassa jossa heittelimme kiviä, nenän alta ui silkkiuikki (johon siis olemme törmänneet jo monen monta kertaa, mutta ilman kameraa!), ja sitten puistoilujen jälkeen, kotimatkalla, näimme vielä kun käpytikka, jonka näimme aiemmin keväällä nakuttavan koloa puuhun, vei sinne reikään ruokaa poikasille!
Kaikki tämä ja kamera ilmoittaa ensi metreillä ’ei muistikorttia’
JES. Nautinpa siis luonnosta nyt vain omalle muistikortilleni näkyjäni tallentaen. Sen muisti ei vain ole niin pitkä kuin kameran version.
Käsikoru.
Luontokuvien puutteesta johtuen ja muutenkin, esittelen siispä tyttäreni pari tuoretta DIY-innostusta.
Iloiset kynnet
Ja loppuun vielä erään kameramiehennaisen irvistys eiliseltä hetkeä myöhemmin kun oli kohdannut eräisen joutsenperheen.
Kameranaisen, joka näki joutsenista untakin..
Joutsenetkin sen tietää että ’Perhe on paras’