Vanhenee kuin viini

Täytin tänään 39 vuotta. Minulla ei ole minkäänlaista ikäkriisiä. Ilman mitään itserakkautta voin puhtaasti sanoa että minä paranen vanhetessani. Tulen vuosi vuodelta paremmaksi ihmiseksi. Olen suvaitsevaisempi, ymmärtäväisempi ja kärsivällisempi. Tiedän mitä haluan enkä myöskäään tavoittele turhia. En höyryä enää liikoja. En syyllistä itseäni enää turhista vaan annan itselleni armoa. Annan armoa myös muille. Opin koko ajan lisää elämästä ja ihmisistä ja lapsista ja miehistä. Olen onnellisempi kuin ikinä. Tiedän että onnellisuutta ei ole vain täydellisyys vaan elämän monet kerrokset. Koen että olen tarpeellinen ja osaan hienoja asioita. Minun ei tarvitse enää epäillä itseäni. En tarvitse muiden vakuutteluja mihinkään vaan olen oman elämäni herra. Pystyn pukeutumaan jakkupukuun ja menemään oopperaan kuin myös vetämään minihameen päälle ja vetää täydet lärvit ja tanssia aamukuuteen. Pystyn osallistumaan vakavamieliseen kokoukseen kuin myös täysin hulluihin naamiaispartyihin. Aika oiva ikä siis!  Ikäkriisit on muita varten 😉 

Minulla oli tänään ihana syntymäpäivä oman perheeni seurassa. Aamuni alkoi taaperon onnittelulauluilla sekä suomeksi että englanniksi. Olen herkutellut aina aamupalasta lähtien, mahani on tällä hetkellä rajähtämispisteessä. Leffaa, hierontaa, ihania onnitteluja ja aurinkoa. Päiväni on ollut kuin elämä pienoiskoossa. Ihana.

Kiitos onnitteluista, ne piristää mieltä ihan mielettömästi♥
Minna/lts