Familytime

Saimme viime viikonloppuna pitkästä pidettyä tykätyn perhepäivämme.

Olemme niin kauan kuin muistan, järjestäneet perhepäiviä. Ne merkitään ihan kalenteriinkin, sanotaan lapsille etteivät keksi sille päivälle mitään. Lapsemme kuitenkin ovat niin eri-ikäisiä, että heillä on täysin omanlaisiaan menoja. Siksi teemmekin paljon asioita lasten kanssa erikseen. Vipen kanssa puistossa, tytön kanssa teatterissa, pojan kanssa elokuvissa jne. Perhepäivänä kuitenkin tehdään asioita kaikki yhdessä.

Perhepäivään kuuluu perinteisesti myös herkuttelu. Tehdään huippuhyvää ruokaa ja pöydät usein oikein notkuu kaikenlaisia herkkuja. Ennen Vipen syntymää perhepäivänä pelattiin paljon lautapelejä ja katseltiin elokuvia. Yksi mikä onkin jäänyt ikuisesti mieleen, on viikko ennen Vipen syntymää, minä isomahaisena ja raskausdiabeteksen kourissakin nautiskelin niin mahottomasti herkuttelusta ja pelattiin hillittömästi pelejä. Se jäi viimeiseksi neljän hengen perhepäiväksi ja siitä jäi todellinen ♥-muisto. Toistaiseksi yhteiset lautapelisessiot on vähän vaikea järjestää mutta elokuvat jatkuu toki tälläkin hetkellä.

Olemme myös esimerkiksi viettäneet päivän Jyväskylässä, käyneet Viherlaaksossa ja Hilariushiiren maassa, sekä tietysti Pandan namitehtaalla. Yksi kivoimmista on päivä Savonlinnassa. Kierreltiin Olavinlinna ja syötiin ravintolassa sekä shoppailimme, jonka jälkeen ajelimme kotiin. Ravintolakäynti onkin yksi perhepäivän suosituimpia aktiiveja. Ulkoilu ja makkaranpaisto luonnossa on myös yksi suosikeista. Metsässä koko perheen kera hiimailu on ihanaa ja rentouttavaa. Yksi aiempia suosikkeja oli myös bunkaloowin järjestäminen olkkariin. Lapset rakasti sitä kun nukuimme kaikki lattialla isossa patja-tyyny-peitto-kasassa. Katselimme leffoja ja painimme. Sitten heräsimme samasta kasasta katsomaan aamun lasten ohjelmia.

Lapsetkin saavat olla päätöksissä luonnollisesti mukana ja osaamme aika hyvin mukautua jos sää tai joku muu asia pilaa alkuperäiset suunnitelmat. Haastavinta on löytää se kaikkia kiinnostava- juttu mutta joskus jonkun on myös taivuttava ja tehtävä jotain mistä ei pakosti paljoa tykkäisi. Kuten viime sunnuntaina kun meillä oli tarkoitus mennä katsomaan Kuls:n järjestämä Frozen-luistelunäytös. Se ei oikein ollut Henen suosikki mutta sinne olimme silti menossa. 

Olin kuitenkin lippujen kanssa niiiiiin pahasti myöhässä että suunnitelmat muuttuivat. Kysyimme lapsilta uutta pläniä ja keilaus voitti. Keilapaikalle mennessä saimme yllättäen päähämme käydä ostamassa ’pikkunamipussit’ illaksi. Makuunista tulimme ulos jättikarkkisäkkien sekä elokuvan kera. Siispä perhepäivä jatkui kotona elokuvateatterin rakentamisella, Napapiirin sankareilla, hyvällä ruoalla ja ’pikkunamipusseilla’ höystettynä.

Ja voi että oli taas mukavaa. Nyt kun tyttö ei enää ole ollut kokoaikaisesti kotona, olemme tehneet asioita toki poikien kanssa neljästään mutta tunnehan ei silloin ole ihan sama kun yksi tyyppi puuttuu. Siispä olikin kiva pitkästä aikaa viettää (laatu)aikaa koko porukalla.

Onni on perhe joka toimii yhdessä. Suosittelen suunnittelemaan tälläisiä päiviä varsinkin jos perheessä on eri-ikäisiä lapsia. Näitä voisikin itseasiassa kutsua sellaisiksi perheen tyky-päiviksi, hihi. 

Ihanaa viikonloppua,
Minna/lts