Guacamolea, salsaa ja lauantaita

Voinpahan vaan sanoa että tämä päivä maistuu paremmalta kuin mitä ikinä osasin sen kuvitella maistuvankaan.. Koin eilen vuorokauden mittaisen tyhjentymisen ’Ei ikinä odotetun’- taudin merkeissä.. Ja sama kohtalo tapahtui meidän perheessä parille muullekin.

Siispä tänään, kun meillä lasten kanssa oli tarkoitus mieheni lähdettyä tapaamaan 20 vuoden takaista kaverilössiä mökkeilyn merkeissä, tehdä herkullista ruokaa illalle, se tulee varmasti maistumaan hyvältä potenssiin miljoona.

Tämä kun on muutenkin jo niin herkullista että jos et ole jo joskus tehnyt, niin kokeile. 

Tortilloja kera kanan, jonka laitoin aamulla marinaadiin ja illalla paistan sekä salsan, feta-paprika-oliivin, cous-cousin ja guacamolen!

Jos et siis ole itsetehtynä guacamolea vielä maistanut niin nyt tekemään vaikka dipiksi. Se on helppoa, terveellistä ja hyvää.

Luulen että tähän on ohjeita yhtä monta kuin ihmistä mutta minun ohjeeni menee näin:

2-3 kypsää avokadoa (riippuu koosta)
1 limetin mehu
2 kaltattua tomaattia (minä otan mehut pois sisältä)
1 punainen chili
1 sipuli silputtuna
silputtua tuoretta korianteria
suolaa ja mustapippuria

Kaikki vain sekaisin tehosekoittimella ja annetaan vetäytyä jääkaapissa vähintään tunti ennen tarjoilua.

Ja siellähän se meillä on jo valmiina vetäytymässä kera salsan ja muidenkin lisukkeiden odottamassa iltaa.

Koska vielä, ennenkuin pääsemme herkuttelemaan näillä ihanuuksilla, menemme viettämään päivää äitini luokse. Ja syödäänhän me tietysti sielläkin.

Mutta tosiaan, voin sanoa, että eilisen tyhjennyksen jälkeen ruoka maistuu. Hyvältä, mainiolta, erinomaiselta. Ansaitulta.

Hyvää mieltä terveyden lisäksi tähän päivään tuo aurinko sekä meidän teatteriprojektimme.

Ihan yllättäen minä olenkin siinä nyt mukana paljon enemmän kuin oli alunperin tarkoitus. Ja onneksi olen. Lavalle hyppääminen oli pitkän ajan jälkeen ihan huummaannuttavan siistiä! Tuntui kuin olisi kotiinsa mennyt. Lupauduin siis tuuraamaan näytelmän ’äitiä’ kolmessa näytöksessä (mm. ensi-illassa) hänen matkustaessaan juuri silloin Hollannissa (..magnettia odotellessa..). Ja nyt näyttää siltä että niiden lisäksi taidan hypätä lavalle vielä toukokuussakin! Iik ja ihanaa! En tajunnutkaan kuinka ikävä sinne lavalle oli. Ja tämä on tähän elämäntilanteeseen vielä kuitenkin tarpeeksi pienessä mittakaavassa niin että se on minulta mahdollista. Ihan huippua! Ja kun viime torstaina saimme harjoituksiamme katsomaan teatterialan ammattilaisen itsensä Mauri Saikkosen (tiedättehän Pelle Hermannista se Taikuri Max!) jonka antamat pienet niksit ja neuvot tuovat lasten näytelmäämme ihan superhyvän säväyksen. Oli ihan huippua nähdä ja kuulla innostuneen ja taitavan ihmisen opastusta! Vieläkin siitä ihan huumassa, hihi.

Mukava lauantai meillä siis tiedossa vaikka eilen melkein kuolemankielissä vielä tuntuikin siltä että voiko tämä tästä enää iloksi muuttua. Äitikin oli kovin iloinen kun laitoin aamulla viestin että tauti voitettu ja täältä me kaikki tullaan ihan S:sää myöten! 

*****

Tässä vielä pari kuvaa tältä aamulta kun mies kävi Kapun kanssa puistossa että minä sain tehdä tarvittavat keittiöpuuhat ennen miehen lähtöä omiin ansaittuihin hurvitteluihinsa. 
Kevät sieltä tulee, jes sillekin!

Mukavaa (tauditonta) viikonloppua kaikille!