Hetkiä
Lomaani on mennyt nyt viikko, ja se on sisältänyt aika ihania hetkiä:
Se hetki kun Pisan vaellusretkellä tajusi ettei itikat enää häirinneet (eli ehkä joskus 4 kilsan kohdalla..)
Se hetki kun istumme miehen ja teinin kanssa olkkarissa iltamyöhillä katsoen uutta Star warsia ja tajuan että on tämä vaan helkkarin mukavaa, tämä perhe-elämä.
Se hetki kun eläintarhassa katson 20 cm päästä sutta tai kettua silmiin.
Se hetki kun ollaan leirintäalueella; Vettä sataa, minä ja mies ollaan sontikoiden alla kesäsadetta fiilistellen ja katsellaan kun taapero leikkii innoissaan sateesta välittämättä.
Se hetki kun illanistujaisten vieraiden lähtiessä, olo on rikas. Oli kivaa.
Se hetki kun Tuurin kyläkaupan ensimmäisen pitsapalan suuhunsa laittoi. Oijumankekkamikäpitsa!
Se hetki kun Viherlandia ja kasvihullu kohtaavat.
Se hetki kun Pandan namitehdas ja lakritsihullu kohtaavat.
Se hetki kun oma tytär menee kihloihin mielettömän mahtavan vävypojan kanssa. SE TUNNE!
(hei! vastahan me itse mentiin! Tä?)
Se hetki kun äiti.
Se hetki kun tajuaa ettei ole mitään väliä sataako vai paistaako, koska loma.
Se hetki kun on leikkipuistossa auringonlaskun aikaan eikä ole kiire minnekään.
Se hetki kun juo aamukahvia eikä ole kiire minnekään. Ja tämä hetki Päiväni murmelina.
Se hetki kun uimaranta ja kaksi vesipetoa. Lasten kanssa uiminen = <3
Se hetki kun olohuoneen lattia on täynnä vaellustarvikkeita ja tajuaa että huomenna on H-hetki!
Tämä hetki kun kohta mies tulee alakertaan ja otetaan popparit ja jätskit syliin ja aletaan katsoa vaellusleffaa.
Se hetki kun huomenna on vain minä ja mies. Ja luonto. Huomenna ollaan tositoimissa, -kahdestaan, yhdessä, parina.
Se hetki kun RAKKAUS!
Minna/lts
Miten täältä pääsee pois?