Hieno hetki elämässäni!

Koin tänään yhden elämäni hienoimman valokuvaushetken. Sain seurata, ja kuvata, pitkän tovin joutsenperheen syömäpuuhia. Ihan läheltä.

Joutsenparilla on kuusi pariviikkoista poikasta ja ne ovat niin söpöjä ettei mitään järkeä. Poikaset söivät innoissaan toisen, ilmeisesti emonsa, kanssa heinää. Toinen, ilmeisesti isijoutsen, vahti ettei kukaan ylimääräinen tule häiritsemään touhuja. Oli aivan mahtavaa nähdä tämä tapahtuma ihan läheltä. Mutta ei siis kuitenkaan liian läheltä, vaan kävelytieltä jonka vieressä, sellaisen palaneen talon pihassa, tämä lintuperhe viettää enemmänkin aikaansa. Sen kuulin rouvalta joka myös oli ihailemassa lintuja kiikarin kera. Kuulin häneltä myös että hetki ennen kuin me tulimme paikalle, oli joutsenet kävelleet kadun yli toiselta lammelta toiselle. Voi kun olisi senkin nähnyt, aah.

Lopuksi perhe viipotti jonossa takaisin lampeen. Huh huh, mikä fiilis. Sanoinkuvaamaton. Mutta onneksi on kamera joka kuvaa edes pienen osan tästä muistoksi. Olimme alunperinkin lähsetty tekemään iltalenkiksi juuri tämä kierros että jos vaikka törmäisimme näihin ja me törmättiiiiiin!!

Tästä on erittäin hyvä aloittaa uusi viikko, ihanaa.