Jos haluaisi…

DSC_8527.JPG

DSC_8529.JPG

DSC_8533.JPG

DSC_8535.JPG

DSC_8538.JPG

DSC_8544.JPG

DSC_8546.JPG

DSC_8549.JPG

DSC_8553.JPG

DSC_8555.JPG

Jos haluaisi,

jos olisi oikein viitseliäs ja omaisi vakoilijan luonteen. Ja tietysti JOS kiinnostaisi,

minun elämääni pystyisi seuraamaan aikamoisenkin tarkasti. Huomasin sen siitä että kun tytär asui muutaman viikon kotoa poikessa ja aina kun näimme niin hän tiesi monia asioita joita oltiin tehty ja koettu. Luonnollisesti seuraamalla menoani facebookista, instagrammista ja täältä blogista. Tietysti hän niitä kaikkia seuraa kun on tyttäreni mutta tuskin näitä hommailujani kukaan muu ihan niin tarkkaan seurailee. Joku tietää jotain ja joku jotain ja joku ei juurikaan mitään. Mutta tosiaan, jos näkee kaikki kolme some-muotoa elämästäni, niin tietää ja tuntee minua aika paljon. Onneksi ei kuitenkaan sen enempää kuin mitä itse haluan paljastaa. Eli ehkä noin 40% elämästäni.

En kuitenkaan laita näihin julkisiin versioihin itsestäni tuon enempää, luulisin. Ja he, ketkä pääsevät katsomaan facebookkiani niin eipä se haittaa että he tietävät tuon verran. Toki jotkut tietävät enemmän, esimerkiksi tämä tyttäreni tietää abouttiarallaa 65%. Jotkut hyvät ystäväni saattaa tietää 90%:kin ja mies melkein sen pyöreän sata. Vaikka hän taas ei seuraa minua somen kautta oikeastaan ollenkaan, paitsi ne mitä hänelle nenän alle tuon luettavaksi/katsottavaksi.

Miksi laitan itsestäni asioita esille? En tiedä, mutta niin kauan kuin se ei minua itseäni häiritse, niin se on tietysti okei. Olen aina ollut sellainen joka tuo itseään esille keskivertoa enemmän, esitellen, enhän olisi lavallakaan muuten, improamassa varsinkaan. Se kuuluu luonteeseeni. Joltain osinhan se kuuluu nykyaikaankin. Sitä vaan kasvaa mukaan näihin kuvioihin, varsinkin kun on tälläinen nopeasti innostuva ja innovatiivinen luonne. Halu jakaa omia kokemuksia ja ajatus että sitä kautta saa annettua vinkkejä lukijoille. Edes jotain. Halu jättää itsestään jälki. Vaaditaanhan tähän myös iso pläjäys viitseliäisyyttä, koska ei nämä postaukset ihan käden käänteessa, itsestään tule. 

Myös se vaikuttaa tähän somettamiseeni että olen tietyllä tapaa erakkoluonne. Rakastan ihmisiäni, ja treffailua mutta sitten rakastan myös kotiin kaivautumista. Ja täältä kätköistä sitten onkin kiva tuoda omia ajatuksia kuuluville kirjoittamalla ja kuvaamalla. Olen myös ujo. Uudessa seurassa tosi ujo. Kirjoittamiseen se ei vaikuta. Jos ei siihen sitten lasketa sitä että mietin tosi tarkkaan mitä kirjoitan tai mistä ja miten laitan kuvia. Ehkäpä se kuitenkin lasketaan. Koska en voisi olla niin avoin kuin moni muu bloggaaja. 

Tässä päädyn niinkin syvälliseen loppuratkaisuun että harrastuksena tämä on ihan kiva muoto. Mulle.

t.Minna, joka kävi tänään parin tyttären kanssa kaupungilla shoppailemassa, sai osti uudet ihanat Converset ja oli tyttöjen kanssa vähän kade Vipelle joka pääsi uimaan tosi isoon pallomereen.

Lomaterkkuja!

(prosentit ovat summittaisesti heitettyjä 😉 )

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *