Joulukalenteri 17

Life Time Story

17. Tämän päivän luukussa laukkaa pari poroa portaissa. Sain ne joululahjaksi siskoltani mökkijouluna.
Laitan ne aina jouluisin portaisiin, mutta joka vuosi eri askelmille.

Taustan seinäkin käy hyvin jouluiseksi rekvisiitaksi, tosin se on ihan ikupeli. 
Silloin kun ostimme tämän kodin (kohta 10 vuotta sitten!) kävimme mieheni kanssa maalaamassa suurimman osan seinistä punaiseksi. Muistan sen projektin niin elävästi vieläkin. Sukulaisetkin kävi katsomassa urakkaa ja sanoivat että onpas siinä rohkea väri.
No on on, mutta meidän sisustus on aina piirun verran rohkeampaa kuin meneillään olevat trendit- 
me ei seurata muita vaan mennään omia polkuja.
Muualta punainen on pikkuhiljaa karissut pois mutta tuohon korkealle portaikon seinälle se jää. 
Siitä sitä ei poisteta koska se on ​muisto, rakas rakas muisto.

*****

Eilen kävimme äidin kanssa fiilistelemässä joululauluja kauniissa Kuopion Tuomiokirkossa.
(kuvat pikku pokkarikameralla eivät tosin tuo rakennukselle kunniaa...)

Kirkko tuli ihan täyteen jälleen kerran, eikä kaikki edes mahtuneet. Ei minkään muun kirkon laulajaiset tunnu niin jouluiselta kuin tämän. Välillä kun laittaa silmät kiinni niin oikein tuntee miten joulunlämpö valuu sydämeen. Ja mikäs vielä sen mukavampaa kun oma äiti laulaa vieressä. 

Nyt pitää ruveta pitkästä aikaa paistamaan joulutorttuja. Taas on venähtänyt edellisestä kerrasta kun aikataulusta eivaan ole meinannut löytyä koloa sillekään. Nyt on tulossa ystäväni kahville joten on hyvä syy pistää tortut uuniin. Herkullista tiistaita muillekin! 

Enää seitsämän (7!) luukkua jäljellä!!!

 

Kommentoi