Kotoa pois?
Juttelin tässä erään naisen kanssa joka on ollut kotona 10 vuotta.
Siis ihan oikeasti ollut kotona. Hänen lapsensa sairastui kymmenen vuotta sitten ja hän sitä myöten pikkuhiljaa jäi kotiin. Häneltä jäi pikkuhiljaa työ ja hän jumittui kotiin. Ensin hän ei halunnut lähteä kotoaan, kertoi että sinne oli niin helppo jäädä. Sitten hän ei pystynyt lähtemään ja lopulta hän pelkäsi lähteä. Jopa kaupassakäynti pelotti. Tämä nainen on todella mukava ja reilu sekä tosi fiksu ihminen vaikka on nyt ’ensi kertaa kunnolla ihmisten ilmoilla’. Itse itseään siedättäen, haluamatta ottaa lääkkeitä. Itseasiassa nainen on myös todella rohkea. Olisipa kaikki ihmiset sellaisia, voisin jopa sanoa. Ajattelevaisia ja ystävällisiä. Kunpa kaikki uskaltaisi siedättää itseään pelottaviin asioihin ja kunpa jokainen muistaisi innostua uusista asioista. Uskaltaa heittäytyä ja kokeilla eikä jumittua vanhaan. Joskus siihen saattaa mennä kauan aikaa, kymmenenkin vuotta, vaatii rohkeutta aloittaa alusta ja ihan parastahan olisi elää hetkessä. Se tuttu Carpe diem.
Oli mielenkiintoista jutella naisen kanssa ja meinaan vielä jutella hänen kanssaan lisääkin tilaisuuden tullen. Haluan antaa jotain itsestäni kuin myös imeä itseeni sitä tahtoa. Molemmille jotain siis, toivottavasti.
Huomenna olen itse rohkea ja lähden reissun päälle yksikseni. Ei mitenkään pelottavia paikkoja ole tiedossa vaan oikein rakkaita tapauksia mutta voisihan se olla monelle liian jännää jo matkustaa junassa yksin. Itse ajattelin tarttua hetkeen koko rahan edessä. Ajattelin nauttia niin maan vietävästi. Ajattelin että olen tarvittaessa rohkea, tarvittaessa itken. Luulen että nauran ja saatan vähän myös puijailla että olen kaupunkilaisserkku jonka luona maalaisserkku on kyläilemässä…
Joka tapauksessa, tämän ehkä aika sekavan tekstin pointti on se että ollaan rohkeita. Kokeillaan elämän siipiä niin kauan kuin ne vaan sisukkaasti meitä kantavat. Rohkeasti tulta päin ja niin edelleen.
Voisi muuten luulla että olen loman tarpeessa..
No, niinhän mä olenkin. Ja huomenna se (ehkä aika ansaitusti) alkaa! J e s !
Kohti ääretöntä ja sen ylitse!
Minna/lts