Lasten huoneessa Naistenpäivänä
Kävimme sunnuntaikävelyllä keväisessä ilmassa jonka jälkeen pienin meni päiväunille, mies ja tytär alkoivat viettämään laatuikaa yhdessä elokuvan parissa ja teini rupesi duunaamaan lego-videotaan. Siitäpä itselle tulikin mieleen tehdä lastenhuonepostaus joita täällä Lilyssä on pyörinyt enemmänkin. Vaikkakaan ei tuota huonetta meidän tapauksessa oikein varsinaiseksi lasten huoneeksi voi kutsua, isoja kun ovat jo, mutta lasten huone mikä lasten huone. Ja tila toimii meillä myös kissojen valtakuntana. Vipen leikkitohina ja lelut sijoittuvat tällä hetkellä vielä alakertaan.
Huone on aika pieni kahdelle mutta kerrossängyllä saa anteeksi tosi paljon. Siten olemme saaneet tilaan molemmille sekä pöydät, kuin myös hyllyt. Lisäksi huoneessa on televisio, tietokone ja yhtä seinää hallitsee meidän jo 20 vuotta kerrytetty elokuvakokoelma-hylly. Syksyllä kun tytär muuttaa omilleen, on tarkoitus vaihtaa makuuhuoneidemme paikkaa jolloin pojat siirtyvät isoon huoneeseen ja saavat siten enemmän tilaa leikeilleen.
Tilaa lievästi hallitseva angry bird…
Lapsille on vuosien mittaa tottakai kertynyt paljon kaikenlaista roipetta, varsinkin kun ovat tulleet vanhempiinsa keräilyn suhteen. Käymme huonetta kuitenkin säännöllisesti läpi heittäen turhia joko roskiin tai kierrätykseen. On kuitenkin muutamia juttuja joita ei vaan osaa heittää pois. (keräilijäluonne?) Niitä on pehmolelut, lautapelit, elokuvat, kirjat ja leluista mm. pikkuautot ja legot. Legot tosin ovat muutenkin vielä käytössä ja uusi leikkijäkin jo kasvamassa eli ei ajankohtaista ollenkaan siksikään. Lapset keräilevät paljon mm. mangaa, sarjoja ja figuureja. Figuurit ja muut tärkeät aarteet mm. matkamuistot sijaitsevat seinällä vitriinikaapissa.
Huoneessa vallitsee hauskan sekavainen yleisilme. Huone ei todellakaan juurikaan koskaan ole sananmukaisesti siisti. Mutta ei se nyt ihan räjähtänytkään ole. Sen verran voin kuitenkin sanoa että siisteydessään kumpikaan ei ole tullut vanhempiinsa. Huoneessa seikkailee iloinen joukko limpparitölkkejä, sipsiputkia ja karkkipapereita. Kirjapinot heiluvat ja huojuvat ja lamput melkein tippuvat pöydiltä. Siitä huolimatta että hommasimme huoneeseen oman varrellisen imurin, että saisivat pidettyä kissakarvat kontrolissa, on esimerkiksi matto aina valkoisten karvatupsujen peitossa. En uskalla aina edes kurkata joka paikkaan katsoakseni miltä missäkin näyttää. Leluille ja muille jutuille on kuitenkin kaikille omat paikkansa ja ovathan he sen verran vanhoja jo että ne paikoilleen, yleensä, myös laitetaan. Joten siltäosin siisteys toimii.
Useimmiten annan huoneen siivousvastuun pyöriä lapsilla itsellään mutta joskus on pakko vähän puuttua ja käskeä toimintaan. Tämä malli varmasti tulee jonkun verran muuttumaan sitten tulevassa poikien valtakunnassa.
Seinillä on aina ollut lasten omia, kivoja juttuja. Nytkin mm. ylläolevassa kuvassa näkyvä suurikokoinen fazerin sininen suklaalevypaketti, jonka Hene sai joskus joululahjaksi, viittaa pojan hillittömään suklaahimoon. Seiniltä löytyy myös mangaa, Aku Ankka-julisteita, minun tilauksesta tehtyjä piirrustuksia sekä joitain elokuvajulisteita.
Ja oman säväyksen huoneeseen antaa tosiaan meidän monisatainen, ehkä jo tonnikin täynnä, elokuvakokoelmamme. Teimme hyllyn seinälle kun me vielä itse majailimme huoneessa ja sen siirto huoneita vaihdettaessa tuntui liian työläältä. Kohtahan se taas onkin sitten meidän huoneessa kun siirto takaisin tapahtuu. Elokuvaseinä on kyllä muistorikasrakas.
Kokonaisuudessaan huone on kyllä tosi paljon omistajiensa näköinen joskin on sanottava että enemmän huone on Henen näköinen kuin Kapun. Kapun ajatukset ovat jo kuitenkin aika paljon siirtyneet omaan kämppään sisustusasioissa ja hän on sinne jo hommaillutkin pikkuhiljaa asioita. Tämä on ehkä tällä hetkellä hänelle vähän niinkuin väliaikainen asumus kohti omaa, vaikka siis ikuisesti se lapsuudenkoti onkin.
Sormeni syyyyyyyhyävät päästä sisustamaan uusi huone pojille ja olen sinne jo jotain kivoja juttuja hommaillutkin aleista. Mutta annetaanhan tämän nuoren aikuisen nyt kuitenkin vielä ihan rauhassa asustaa täällä kotona siihen asti kunnes se ihana oma, ja oikea paikka löytyy.
Nyt minä otan Fifty shades of greyn sormiini ja hyppään sohvan kulmaan viettämään naisten päivää,
nautinnollista sellaista sinullekin,
Minna/lts
