Mistä liikutuin tänään?

Siivosin toissapäivänä korin johon on kerääntynyt lähikuukausien pikkupostia. Ajattelin että siihen kerätään joulun alla mahdollisia joulukortteja. 
Ennen meillä roikkui kortit narusta ja olivat siten aina esillä mutta nyt niitä katseli pitkästä aikaa samalla kun kävin läpi kortit, mitä minnekin säilytykseen, koska minä en ihan oikeasti heitä kortteja ikinä pois. Liian tunnearvoisia minulle.

Niin, liikutuin nytkin kun luin niitä ja tuli muistoja mieleen.
Korissa oli tyttären ja vävypojantekeleen kiitoskortit, niistäkin on jo puoli vuotta, ylioppilasjuhlista! Yksi nimipäiväkortti, Vipen kolmivuotiskortit, minun synskit ja miehen pyöreiden vuosien muistamiset. Henen kummi on löytänyt juurikin oikeanlaisen syntymäpäiväkortin pojalle mutta on käynyt näemmä myöhäiskäynnillä koska muut kortit on jo arkistoitu. Seassa oli myös yksi hieno Aku Ankka-piirustus eräältä peikkotytöltä ja sen siirsinkin jääkaapin oveen esille♥ Oli myös yksi söpö pikkukirje eräältä suosikkineidolta ja aivan yli-ihana miniviesti ystävältäni. Senkin viestin löysin muutama viikko heidän käyntinsä jälkeen jostain muistiinpanovihkoistani. Ihana ylläri oli silloin! Joukossa on luonnollisesti myös aika paljon matkoilta lähetettyjä kortteja. Moni kävi lapin suunnalla viime kesänä. Muutama itsehommattu sisustuskorttikin on odottamassa paikkaansa, tai lähetystä eteenpäin jollekin mussukalle. Yksi pääsiäiskorttikin vielä on jäänyt viime keväältä piilottelemaan muiden sekaan ja onpa pari ’ihan muuten vaan’-korttiakin. Sellaiset on päivän piristäjiä ihan kerrassaan.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, mikään ei tunnu mukavammalta työpäivän jälkeen kuin se että postilaatikossa on kirje tai kortti♥
Melkoinen kori siis. Nyt vanhat kortit on arkistoitu ja kori odottaa uutta latausta. Yksi joulukortti jo muita siellä innoissaan odotteleekin.

Muita kuulumisia sen verran että haipakkata onpi ollut. Jotain varmaan kertoo se että tällä viikolla olen lukenut pojan kanssa kokeisiin siten että kävin samalla suihkussa ja poika istui vessanpöntöllä kirja kädessä, tai se että jouduin lähtemään ystävien kanssa järjestetyistä pikkujouluista iiiihan liian aikaisin pois tai ehkä myös se että olen kuukauden koittanut hankkia pojalle 3-vuotis neuvolaa ja kun sieltä soitetaan takaisin, en voi vastata. Huh. Mutta kaikista näistä huolimatta tai juuri niiden takia, elämä on… ja se tuntuu hyvältä.

Joululahjat kuitenkin jo melkein hommattu! Yes. 
Minna/lts