Keltakuume

 

DSC_5981.JPG

DSC_5982.JPG

DSC_5983.JPG

DSC_5984.JPG

DSC_5985.JPG

DSC_5987.JPG

DSC_5988.JPG

DSC_5989.JPG

DSC_5991.JPG

DSC_5992.JPG

DSC_5994.JPG

Jep, tämän kodin emäntä taitaa sairastaa Keltakuumetta.

Syy:
Tuloillaan oleva kevät nostattaa värin mieleen ja sydämeen.
Oireet:
Keltaista alkaa kulkeutumaan enemmissä määrin kotiin. Verhoihin, kukkasiin, astioihin, pikkuesineisiin. Neulomuksiin, julisteisiin. Silmät kiiltää hullunkeltaisina. Pää kääntyy kuin väkkärä kaikkialle missä keltainen kiiltelee.
Milloin hoitoon:
Itsehoitona riittää keltaisen hankkiminen, kuitenkaan ei kannata mennä liiallisuuksiin vaan suositeltavaa pysytellä kohtuudessa ja pienissä asioissa. Hoitona myös mm. keltaisen langan lisäämistä neulomisiin. Hoitoon kannattaa ehkä hakeutua mikäli huonekalut alkavat muuttua keltaiseksi?
Ehkäisy:
En suosittele ehkäisemään, luonnolle kun ei lääkkeitä ole. Ensi kerralla kuume voi kuitenkin olla esimerkiksi punainen tai sininen. 

Tauti on lievästi tarttuvaa mikäli on vähänkin vastaanottavaisella linjalla ja kenties myös perinnöllistä. Sen siljaan hulluus, joka tässä tapauksessa myös esiintyy, ei ole tarttuvaa. Ehkä.

*Ottaa kainaloon kaljapullon, radion sekä keltaisen maalipöntön ja suuntaa yläkertaan kohti aiemmin kirpparilta löytynyttä vitriiniä, mumisee mennessään ’teippiä, pensseli, musiikkia, jeejee, keltaista, jee’*

Ai miten niin hullu ja hoitoa vailla?,
keltaisen väristä viikonloppua muillekin, tai siis niille jotka taudin haluaa, 
Minna/lts

DSC_5996.JPG

 

Suhteet Sisustus Oma elämä Mieli

Poikkeustilaa ja lumisadettakin vielä

DSC_5963.JPG

DSC_5965.JPG

DSC_5966.JPG

DSC_5968.JPG

DSC_5971.JPG

DSC_5972.JPG

DSC_5973.JPG

DSC_5974.JPG

Poikkeustila perheessämme siis jatkuu. Juuri kun eilen hehkuttelin hyvää mieltä siitä että vihdoin meillä alkoi ’melkein normaali arki’ niin viime yönä aamun juuri sarastaessa heräsimme miehen kanssa tulikuuman patterin vierestä. O-ou. Eikun lääkettä vaikeroijalle ja miettimään ’Mites nyt?
Emme voi jättää sairasta lasta isosiskolle ja onhan hänellä luku-urakkakin. ’Kumpikos jää?’ -kumpikaan ei oikein voisi mutta periaatteessa minun oli kuitenkin monesta syystä yksinkertaisempi, tällä kertaa.
Visiitti sairaanhoitajan luona, pikainen kauppakierros ja pannu täyteen kahvia.

Niinpä vietän tässä kolme rokulipäivää, nytkin sylissä nuokkuvan, sairaan lapsosen kanssa. Ja sitten heti putkeen onkin saman verran vapaita. Että kyllä tässä oikeasti saa odottaa näköjään sitä hetkeä kun pääsen työn rytmiin ihan kunnolla kiinni.

Kevätkin loppui kuin seinään kun ulkona sataa taivaan täydeltä lunta, että keskitytäänpä nyt vaan ihan täysillä tähän pikku potilaaseen.

Sairastamatonta arkea/ ja kevättä/ kovasti odotellen,
Minna/lts

DSC_5976.JPG

 

Suhteet Sisustus Oma elämä Lasten tyyli