Sen lisäksi että tykätään miehen kanssa skandinaavisesta desingistä ja haluamme kannattaa sitä mahdollisimman paljon, niin koko aika enemmissä määrin olen alkanut kannattamaan myös kotimaista käsityötä. Tunnenhan itsekin muutaman käsityöyrittäjän ja arvostan heidän työpanostaan todella paljon. Joskus oikein ihmettelen että miten ihmeessä he saavat kaiken aikaiseksi ja kannattavaksi. Siksi, jos oikein johonkin käsityönä tehtyyn ihastun, niin se on siinä vaiheessa melkin yks ja sama, paljonko tuote maksaa. 

Tänään lähdimme ihan yhtäkkisellä päätöksellä pyörähtämään Matkus-kauppakeskus ympäri. Tietysti piti saada välipalaksi hotdogit ja lähinnä lähdimme katsomaan joko joulupukki on saapunut paikalle. Oli hän, mutta vielä ainakin katselimme tuota jännitävää ukkoa vain kauempaa, ehkä seuraavalla kerralla sitten uskallamme käydä jutustelemassakin. Vaikka kuulemma ei, kun listahan on jo lähetetty. Hihi.

Itselläni on ollut vähän haaveissa löytää harmaa siisti kaulahuivi ja voi minkälaisen löysinkään! Matkuksessa on jouluun asti muutamia pop up-liikkeitä ja itse löysin juuri sen täydellisen huivin Kaino-merkistä. Samalla bongasin rekistä aivan ihanan tunikan. Olin sitä jo joskus jossain nähnyt mutta nyt ensi kertaa livenä. Pienen ajatuskierroksen jälkeen minun oli pakko käydä sovittamassa sitä ihanuutta ja sen jälkeen ei ollut enää paluuta. Tunika oli minun. My treasure. Tunika on Riiminka-merkin.

Kun vielä poikkesin lähtiessä nappaamaan mukaani aivan ihanan kuusen muotoisen leikkuulaudan Pentikistä, niin pikainen shoppailukierros oli oikein onnistunut. Olin kannattanut kotimaista työtä ja se saa aina hymyn huulille. Erittäin suuren hymyn. Sekä minulle että sille yrittäjälle.

Niin, ja kannatimmehan me vähän sitä tanskalaistakin disainia kun poika osti pienen legopaketin rakenneltavaksi 😉

Voi että, 

Minna/lts