Ja meidän perheessä se ei ole mies jolla se on selvillä vaan myös kaiken muun höpötyksen  lisäksi seuraan miehen mukana myös jalkapalloa. Minä toin miehen elämään jääkiekon ja hän toi minun elämään jalkapallon. Joten minä siis katson ja nautin, mutten tiedä jalkapallon historiaa sen kummemmin. 

Mutta siis ihan oikeasti nautin. 
On ihana köllähtää miehen kainaloon sohvalle iltamyöhällä (koska usein jalispelit tulee tosi myöhään) ja ottaa vähän herkkua tai jopa kisaolut ja katsella nautinnollista urheilua. Jutella pelaajista ja kysellä mieheltä kaikkea nippelitietoa. Ja siinä samalla toki jutella muutakin. 

Olemme joka vuosi valinneet koko perheelle omat joukkueet joiden uskomme voittavan turnauksen. Eräänäkin vuonna Hene valitsi Italian, ja me koitimme vähän vihjailla hänelle että kannattaakohan sitä ottaa kun ei se kyllä ehkä voi voittaa mutta poika (olisko ollut joku 4 -vuotias) vaan sitkeästi halusi sen maan. Ja niinpä vaan Italia voitti sinä vuonna!

Tänä vuonna meidän voittajaehdokas-maat ovat seuraavat:

Mies- Portugali (on aina, vaikka koittaisi vaihtaa niin ei vaan onnistu)
Minä- Englanti (tuli semmonen mutu-tuntuma)
Kapu- Etelä-Korea (ylläriii)
Hene- Hollanti (nyt ei ois niin iso yllätys kuin Italia mutta ehkä yllätys silti)
Vipe- Argentiina (luettelimme maita ja se maa valittiin johon Vipe reagoi jotenkin)

Joten näillä mennään!
(edit: pakko tehdä sellainen huomio että useimmiten kukaan meistä ei halua ottaa liian selkeitä ennakkosuosikkeja, kuten Brasiliaa)

Seuraavan kuukauden illoille ei siis ole tekemisen puutetta, hihhih.