Tänään lähdimme koko perheen voimin extempore-retkelle Savonlinnaan. Ajatuksena pieni piristys arjen keskelle sekä tietysti valokuvaus uusissa maisemissa. Paikan valintaan vaikutti myös linna. Olavinlinna.

Me kaikki olemme todella ihastuneita linnoihin, olemmekin käyneet Suomen linnoissa monta kertaa ja järjestäneet kesäreissuiksemme linnakierroksia, joissa kierrämme esim viikon aikana kaikki linnat. Vain yksi on vielä näkemättä. Lapset tykkäävät myös kovasti käydä näissä, he kun ovat molemmat kiinnostuneita historiasta ja Hene vielä erityisesti kaikesta sotiin liittyvistä. Muutenkin olemme aina käyttäneet lapsia ’lasten paikkojen’ lisäksi museoissa ja muissa kultturelli-paikoissa, Kiasmat, Ateneumit, kirkot ja kappelit ym. nukke- ja vankilamuseot on koluttu.

Pienestä pitäen.
Aina niistä vaan löytyy myös lapsillekin kivoja juttuja. Ja mitä isot perässä, näyttäisi että myös pienin nauttii pyöriä kanssamme paikat kuin paikat.
Ainakin tässä linnassa Vipe oli ihan omiaan.

Starttasimme aamulla aikaisin ja saavuimme kotiin vasta iltamyöhillä. Aika meni tosi nopeasti ja sääkin oli meidän puolella.

Savonlinnassa oli aivan kesäsää. Kyllä meitä hemmoteltiin.
Savonlinnaan päästyämme, kävimme lounaalla paikallisessa kahvilassa ja siirryimme vatsat täynnä kohti linnaa. Jo ties monennen kerran kyllä kiittelimme sitä miten hienosti linnan läheisyyteen (muutama katu ylöspäin) on varattu ilmaisia parkkipaikkoja! 

Kuvia tuli paljon ja tässä niistä osa. Olavinlinna on mielestäni Suomen komein ja miehekkäin linna.
Uuh, siinä vaan on sitä jotakin!

Lavastettu tilanne, hih.

Kameramiehiä/naisia oli seurueessamme enemmän ja vähemmän kun Kapu teki samalla lukion valokuvakurssin tehtäväänsä.

’Naps naps.’

Hene haluaa aina ostaa nähtävyyspaikoista sekä ulkomailta jonkun aiheeseen liittyvän matkamuiston, ne on hänelle tosi tärkeitä. Tällä kertaa hän löysi tykin muotoisen teroittimen. Ja minä sain jääkaapin oveen magneetin ja seinälle kehyksiin Olavinlinna-retrokortin. 
Saanpa sitten ihailla ruokailessani muhkeaa linnaa.

Varjot kannattaa huomioida valokuvia otettaessa!

Mieheni pyöri Vipen kanssa alhaalla kun minä kävin isompien lasten kanssa oppaan vetämän kierroksen. Näin pääsimme linnan torneihin ja muihin paikkoihin joihin ei muuten pääsisi. (vaikka kyllähän tuolla muutama ulkomaalainen seikkaili ihan omin luvin, opas yritti heitä sieltä ohjailla pois kaikilla kielillä, vaan eivät oikein uskoneet mokomat…)
Ja saimmehan samalla kuulla mielenkiintoista nippelitietoa linnasta. Kierros kesti noin 45 minuuttia ja voin kyllä suositella. 

Tämä on ollut aikoinaan ainoa sisäänkäynt varastoon. Huh huh, en ehkä olisi mennyt ’rahoja hakemaan’..

Kappelin maalauksia

Vessanpöntöstä oli aika pitkä pudotus alas…veteen…

Portaita oli ja niitä oli riittävästi. Saattaa huomenna olla pohkeet ja takareidet hieman hellinä..
Portaat oli vaikeakulkuiset ..ja sanoinko jo että niitä oli paljon?

Tykit oli ostamamme opaskirjan mukaan viety linnasta Viipuriin mutta löysihän se Hene sieltä yhden minitykin sentään.

Postikorttikuva.

Hene hiplaamassa miekkaa, se vaan on pakko testata, hihi.

Saimme nautiskella myös luonnon formulakisoista kun lokit ajoivat takaa sorsia, jotka ’varastivat’ heidän pullapalojaan.
Mielettömän nopeasti ne osaa kyllä lentää..!

I’m in love with Olavi♥

Linnareissun jälkeen kävimme jakamassa ajatuksia läheisessä Kahvila Saimassa. Olimme käyneet miehen kanssa siinä ennenkin ja se ei pettänyt vieläkään. Puolukka-juustokakku, tippaleipä, mustikkapulla ja kermismunkki löysivät tiensä parempiin suihin, suosittelen lämpimästi. Ja aurinkokin paistoi terassille lämpimästi. Siitä jatkoimme vielä Savonlinnan keskustaan jonka kävelimme läpi käyden parissa putiikissa ja sen jälkeen suuntasimme syömään. Ruokailun jälkeen lähdimme kohti kotia. Matka meni tosi hyvin Vipenkin kanssa. Taitaa hänestä tulla samanlainen hieno reissumies kuin ovat isosisaruksensakin molemmat. 

Muistakaa että kotimaassakin on paljon nähtävää ja koettavaa, ei aina tarvitse lähteä kauemmas kalaan♥

Ihan mahtava päivä takana, ja onneksi huomenna ei ole mitään tekemistä. Saa vain olla.