Vietimme lomastamme suurimman osan reissaten. Nähden ihania ihmisiä- serkkuja, uusia tuttuja ja vanhoja tuttuja, kummeja, isiä ja appiukkoja, siskoja ja tätin mussukoita. Auton/junan/bussin suunta vei aina vain johonkin mukavaan paikkaan. Kohtaamiset- ei vain ihmisten, vain myös eläinten ja paikkojen kanssa – oli nostalgiaa, rakkautta ja iloa täynnä. Maailmaa paranneltiin ja univelkaa sekä otettiin että koitettiin kuroa umpeenkin.

Lapsilla on alkanut uusia harrastuksia ja opiskeluja, ovat ajaneet ja kaatuilleet mopolla ja pudonneet kerrossängystä. Ovat ampuneet tarkkuusammuntaa niin kuula-pistoolilla kuin ilmakollakin. Ovatpa myös viettäneet taas kerran unohtumattomia hetkiä, ja jo perinteiksi tulleita pelejä ja leikkejä, serkkujensa kanssa. Sen lisäksi että teini halusi ostaa omilla rahoillaan Kalaryssäyksestä kalakukon meille matkaevääksi, niin olemme muutenkin saaneet nauttia mielettömiä makuelämyksiä aina serkun patojen ääriltä- ravintoloiden kautta – mökkimakkaranpaistoon. 

Eilen illalla kun keskiyön aikaan istuin serkun kanssa muiden jo mentyä nukkumaan keittiön pöydän ääressä ja täyteltiin ristikkoa (jonka saimme siis täyteen, gröhöm), ajattelin että on minulla onnellinen elämä♥

Ihan saman onnellisuuden tunne oli loman alkaessa kun istuimme junassa miehen kanssa ja lueskeltiin ihan rauhassa kirjojamme, välillä toiselle jotain höpöttäen- ihana rauha♥

Tai kun istuin isin vieressä Mansikkamäen grillikodassa, ruoka lautasella ja iskän tekemä paukku (köh köh) kertakäyttömukissa, isin ja muiden tarinoita ja jorinoita kuunnellen♥

Unohtamatta sitä kun istuin mielettömässä kellariravintolassa viinilasi kädessäni, kummieni kanssa jutellen, ihanien häiden rentoa fiilistä nautiskellen♥

Niin ja sitten se kun appiukon luona höpöteltiin ihmisten kesken ja mun sylissäni rapsuteltavana oli meidän vanha, rakas karvapalleromme♥

Ja mikä onnellisuuden tunne äidille tulekaan siitä kun näkee omien lasten ilon pikkuserkustensa kanssa – pienempien piipaapiipaa ja isompien pelatessaan mm. T U I K K U S T A  pilkkopimeässä♥

Tai se kun istumme isolla porukalla serkun suurella sohvalla miljonääriä jännittäen, minä parin peikkotytön välissä, millon hiukset silmillä ja jalat sylissä, sipsipussit rapisten ja oikeita vastauksia arvaten – suuri sydän♥

Oli myös hienoa ihailla värikästä ruskaa rakkaalla mökillä ja ihmetellä sitä että se tämän vuoden neliapila löytyi juuri sieltä paikasta jossa ei ole käynyt yli viiteen vuoteen, oli ehkä jo aikakin siis. Elämän reppu- niin minulla, miehellä, kuin lapsillakin on tämän loman ansiosta saanut taas ison kuorman rakkautta ja muistoja. 

Keventynyt siis,
arki alkakoon, aaargh  Jee!
Minna/lts