Nyt ei ollut kamera taas yhtään minun puolella.. Kuva on julmetun heikkotasoinen. Selitykseksi kyllä annan tähän sen että me ei tänään K:n satuttu kuin illalla hetkeksi nokakkain ennen K:n suihkuun menoa joten kuva on tosi kiireessä otettu. Ja vielä pokkarilla. Niin.
Mutta siis tyttäreni asu nro 3:

Muuten päiväni on ollut erittäin ihana. Minä rakastan arkea vauvani kanssa, tunnen joka päivä olevani etuoikeutettu saadessani vielä kerran kokea tämän vielä tälläkin iällä jolloin tätä arvostaa ehkä enemmän kuin silloin nuorempana. Lisäksi omat hötkyilyt on hötköilty joten kotona osaa nyt olla täysillä, eli laatuaikaa ja läsnäoloa voi tarjota oikeastaan koko ajan.
Toki unohtamatta sitä että vauvalla, ja tietysti myös isommilla lapsilla, on myös isä, joka osaa olla heidän kanssaan. Ja jonka pitää saada olla heidän kanssaan. Hyvä siksi että tällä mammalla on myös omaa elämää, omia harrastuksia. Kuten tänään taas. Meidän oman teatterin harkat. 

Ystävät+lava+impro+hulluttelu+hassuttelu+sanoinko jo ystävät = ihan hirveäästi voimaa arkeen ja mieleen. Voi että.