Puijo ja Konttila

DSC_6989.jpg

Vietimme tänään upean päivän Puijon maisemissa. 
Kilometrin kävelymatkan päässä tornin juurelta sijaitsee myös aivan ihastuttava pihapiiri Konttila. 
Savolainen kaski- ja perinnemaisematila 1 km Puijon tornista pohjoiseen.     
Kuopion vanhinta rakennuskantaa ja mäkitorpan perinnemaisemaa vuodelta 1770

DSC_7022.jpg

DSC_7025.jpg

Toisinsanoen samaan syssyyn saimme jälleen sekä valokuvauksen että liikunnan ilot.
Ja lisäksi nautimme lasten seurasta sekä kauniista maisemista

DSC_7029.jpg

DSC_7032.jpg

DSC_7041.jpg
Vähän hullu pittää aina olla..

DSC_7062.jpg

DSC_7066.jpg

Konttilan pihapiiri oli kaunis sekä mukava kukkoineen ja punamullalla maalattuine rakennuksineen.
Yhdessä rakennuksista oli kanala/talli, toisessa mm. ötökkänäyttely ja kolmannessa kahvila. 
Kahvilassa oli tarjolla leivonnaisia, kahvia yms. Paikkaan käy vain käteinen jota meillä ei ollut mukana mutta voitteko uskoa että me saimme herkutella piikkiin!
Siis velaksi. Siten että mainio kahvilanpitäjä-rouva kirjoitti nimemme ja loppusumman ruutuvihkoon (jossa oli muuten muitakin piikkiläisiä!) ja minä allekirjoitin sen Lupauksen tulla maksamaan huomenna-kera. 
Uskomattoman ihanaa että ihmisiin vielä luotetaan jossain. Ja missäs muualla kuin kauniilla savolaisella perinnetilalla!
 

DSC_7068.jpg

DSC_7075.jpg

DSC_7080.jpg

DSC_7085.jpg

DSC_7093.jpg

DSC_7096.jpg

DSC_7097.jpg

DSC_7113.jpg
Kukko haistoi muruset ja tuli kuokkimaan aika innokkaasti.

DSC_7118.jpg

 V tykkäsi kukoista jotka muuten kiekuivat todella komeasti!

DSC_7127.jpg

DSC_7182.jpg

Konttilassa syömämme herkut poltimmekin kävelemällä takaisin autolle tornin juurelle menevän piiiiiiitkän ylämäen. 

DSC_7199.jpg

Kylläpä taas illalla sunnuntai-pannari maistuu.

Ihana viikonloppu takana ja nyt onkin jo syyskuu. Eli siis syksy ja ruskakin on jo alkanut.
Minua ei haittaa koska syksyn lapsena rakastan tätä tunnelmallista vuodenaikaa. (..ja joulua, joka lähenee..!) 
Huono kuvanlaatu mutta värit näkyy:

dsc_7167_0.jpg

Suhteet Oma elämä Liikunta Mieli

Värikylpyä

Tänään minulla ja V:lla oli jännä päivä!
Värikylpyä,
sinistä ja punaista.

DSCN0384.JPG

Punainen tunti oli heti aamusta. Söimme aamupalan ja porhalsimme opistolle. 
Tunti alkoi nimenhuudolla sekä punaisella musiikilla (vaaleanpunainen pantteri) pehmeällä pyöreällä räsymatolla istuskellessa.

Sen jälkeen siirryimme isojen lattialle teipattujen paksujen ja suurehkojen papereiden luokse. Jokaiselle vauvalle oli tietysti omansa.
Ensiksi ohjaaja-täti laittoi paperille jokaiselle yhden puolukan jota sai maistella, haistella ja tilsiä. Seuraavaksi tulikin jo lusikallinen samaa tavaraa.
Niitä oli V:stä oikeasti kiva tilsiä sekä paperille että käsille. 

DSCN0388.JPG

Puolukoiden jälkeen täti kaatoi paperille kauhallisen punajuurta kiisselin muodossa. V katseli sitä pitkän tovin ennenkuin rohkeni testailemaan. Se oli kuitenkin ilmeisen ihanan tuntuista kädelle koska V levitti sen ihan innoissaan paperille. 
Viimeiseksi täti antoi kauhallisen perunajauhoja. Siinä vaiheessa V alkoi olemaan jo hieman kyllästynyt mutta jaksoi kuitenkin vielä vähän tutkailla ja levitellä jauhoja paperille.

DSCN0391.JPG

Taideteoksesta tuli aivan upea!

Pesujen jälkeen oli vielä punaisen arkun tutkiskelua. Sieltä löytyi erituntuisia punaisia kankaita. Sekä lisäksi oli rauhoittuminen loppumusiikin muodossa. 

dscn0396.jpg

Tunnista sekä myös ohjaajasta jäi todella hyvä maku joten hyvillä mielillä lähdimme upean taideteoksen kera kotiin odottamaan ’sinistä tuntia’.

Kotona V sopivasti nukkui, söi ja sitten taas lähdettiin.

DSCN0401.JPG

Tunsikohan Vilho tässä kohti ’tyhjän paperin syndromaa’?

DSCN0405.JPG

Tunti meni samalla mukavalla kaavalla. Alkumusiikin yhteydessä vauvat saivat tunnustella vaaleansinistä tyllikangasta ja osa innostui jopa hauskaan vauvapainiin.
Me aikuiset saimme siitä ihanat alkunaurut. 

DSCN0409.JPG

Tunnusteltavina sinisessä teemassa oli jäinen mustikka sekä lämmin sinisellä elintarvikevärillä värjätty kiisseli. Molemmat oli V:stä kivoja, mustikat maistuviakin.
Tällä kertaa V kyllästyi hommaan vähän aiemmin ja siirryimme hänen kanssaan pesuille ja vaatteiden vaihtoon rauhassa. 

DSCN0411.JPG

Tunnin lopuksi vauvojen päälle lennätettiin sinisiä sulkia ja kuuneltiin taas musiikkia. 

Kotiin lähdimme hyvän mielen sekä tämän upean taideteoksen kera:

DSCN0418.JPG
Nuo taulut todella päätyvät seinälle kehyksiin V:n ensimmäisinä taideteoksina. Hieman ne vielä (varsinkin punainen) haiskahtaa mutta toivon että kuivuessaan se menee ohi ja kehyksien alta se viimeinenkään ei nenään asti joudu?

Jos olet menossa kyseiselle kurssille, suosittelen laittamaan sekä lapselle että itsellesi jotain vanhaa, jopa roskiin menevää vaatetta.
Onneksi itse olin kuullut asiasta, koska ainakin punaisen tunnin body meni meillä roskiin, samoin oma paitani. Punajuuri…yöh.

Voin todella suositella vauvan kanssa tämän kokemista. Myös kokonainen värikylpykurssi voisi olla kiva, se kestää 5 kertaa, eli 4 väriä ja 1 kerta on oikeaa maalaamista jaloilla, oikeilla väreillä. 

DSCN0425.JPG

Mun ex-paitani =D

*****

Pakko laittaa vielä loistava näpsäisy viimeviikkoisesta kohtaamisesta kuukautta vanhempien kaksospoikien kanssa. V oli niin ihmeissään kahdesta samanlaisesta kaverista jotka jo osasivat huimia taitojakin. Kerrassaan ihania poikia 🙂

DSCN0382.JPG

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Mieli