Uusia lupauksia!

Mieheni kuvasi tänään veljensä jalkapalloharkkoja poikiensa kanssa. Tälläiset ’keikat’ on hyviä harjoituksia kuvailun saralla.

Tosin olosuhteet eivät mitenkään otolliset kuvaukselle olleet. Oli pimeää, usvaista ja yllätyksenä ei edes nuo suurensuuret heittolamputkaan valaisseet kenttää valokuvakseen sopivaksi. Kamerassa piti olla kaikki säädöt isoimmillaan joten joko kuvat on epäselviä liikkeen vuoksi tai ovat rakeisia. 

Poikien liikkeet olivat kyllä vertaansa vailla, eli sen piikkiin ei voi laittaa epäonnistuneita kuvia. Kuviin tuli loistavia asentoja kuin jalkapallokonkareilla konsanaan.

Onneksi muutamia kuvia onnistui kuitenkin niin että pojat saavat edes muiston harkoista, mutta julisteeksi teetättävää kuvaa pitää miehen lähteä vielä toiste ottamaan, kun olisi hieman valoisampaa. Tosin näillä luonnon asetuksilla kuvista tulisi tunnelmaltaan syvempiä kun taivas näkyisi tummana ja ruoho vihreänä.

Kummipoikani taiturointia

S:n hieno torjuntaheittäytyminen

Mutta nämä pojat! Eiköhän näistä vielä jotain tule. Sen verran kovia potkuja, taitavia torjuntoja ja näyttäviä asentoja heillä oli.
Puhumattakaan siitä loukkaantumisten asenteesta! Hienosti maahan heittäydyttiin ja pidettiin jalasta kiinni, au-au.

En tiedä tuliko sieltä sadatteluja, ehkä ei? Hih

Pysyteltiin PikkuV:n kanssa hieman kauempana, ymmärrettävistä syistä.
V tykkäsi myös kovasti pallon potkimisesta kun vähän uskaltauduttiin kentälle testaamaan, liekkö seuraa serkkujensa jalanjälkiä?

Ilma oli sumun lisäksi myös aika kylmä joten ei ehkä ollut fiksu veto jättää V tuonne isänsä kanssa vielä pelailemaan ja lähteä itse juoksemalla kotiin.
Tunnin värjöttelyn jälkeen..Kylmillä lihaksilla..Mutta tein sen, koska olin niin suunnitellut..
Ja nyt sitten kyhjötän täällä viltin alla ja juon kahvia (ja syön tuoreita joulutorttuja!) että lihakset lämpenisi..

Sillä en saa minä eikä lihakseni tulla yhtään kipeäksi, koska loppuviikolle on niin mukavia juttuja tiedossa että ei ole aikaa sairastella!